Tunnisteet

Neule (131) Lankaa (109) Anjalin (103) Blogikissan seikkailut (85) Mökkihöperöt (81) Valmis 2013 (65) höpöhöpö (65) Valmis 2015 (63) Valmis 2014 (55) Sukat (47) virkkuu (34) Verkkokauppa (29) Tyks Sytomyssykampanja (27) Alpakka (25) Pipo (20) Hyväntekeväisyys (18) joulu (18) tilaustyö (18) Knit Picks (17) Verkkolankakauppa (17) teetee (17) Ulkoilua (16) tärvellykset (13) Huivi (12) messut (12) Kirjonta (11) Puikot (11) Sukkasato 2014 (11) Tossut (11) sukkalanka (11) huovutus (10) valmistuneet 2012 (10) vauvaneule (10) Pyöröpuikot (9) Sukkasato 2015 (9) lapaset (9) Askartelu (8) Sukkasato 2013 (8) Katia (7) tiskirätti (7) Arvonta (6) SMC (6) haaste (6) KnitPro (5) Myssy (5) Poncho (5) Puuvillaa (5) Susukatastrofi (5) Valmis 2016 (5) lahja (5) Blogi (4) Koukkuaminen (4) Pitsineule (4) Tilastoja (4) Tundra (4) bambulanka (4) Novellikoukku (3) Pallas (3) Ryijy (3) hyvä mieli (3) värjäys (3) yllätys (3) Addi (2) Arne & Carlos (2) Hardanger (2) Juuret (2) Kirjoneule (2) Lumio Fine (2) Makrame (2) Primanova (2) Pääsiäinen (2) Step (2) Tunnustus (2) koru (2) kypärämyssy (2) käsityönäyttely (2) mekko (2) teetee Saga (2) valmiskauppa (2) Amina (1) Arte (1) Baleno (1) Bolero (1) Bremont (1) Bucaneve (1) Caleido Lace (1) EXP (1) Junasukat (1) Katia Arte (1) Kierrätys (1) Kotivinkki (1) Kuokkala (1) Käsityökirja (1) Laukku (1) Pöllöpipo (1) Regia (1) Revontuli (1) Rowan (1) Rähinää (1) Salla (1) San Remo (1) Sevilla (1) Sirdar (1) Terijoki (1) alpakkasukkalanka (1) bambusukkalanka (1) heijastinlanka (1) kauluri (1) tunika (1) virkattu hattu (1)

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Silmukointeja suosikkilangoilla



Me neulojathan ymmärretään ihan hyvin, jos joulupaketista löytyy vain yksi sukka. Jolulupukin ei tarvii edes laittaa saatekirjettä mukaan, sillä tiedämme ihan varmasti saavamme sen toisenkin sukan. Ennemmin tai myöhemmin. Usein myöhemmin.

Ida-Marian joulupakettiin päätyi yksinäinen aplakkasukka:
Huom! Aplakka EI ole kirjoitusvirhe. Koska mun näppiksillä pee ja ällä menee aina väärinpäin, niin ollaan suosiolla päätetty hyväksyä asia ja puhua vaan aplakkalangoista.
JOS teetee Tundran iloisenkeltainen olisi tullut jo ennen joulua, niin Idan paketissa olisi voinut olla peräti kaksi sukkaa… Silmukoiden jäljentäminen mustalla langalla tummanharmaalle pohjalle oli tälle ikänäköiselle syksyn pimeässä mahdoton tehtävä! Tosin tänään näyttää olevan ihan yhtä harmaa päivä ku marras-joulukuussa. Laskiaista vaan – märälle vihreälle nurmikolle pyllymäkeen vai?

Tammikuun alkuun sain väsättyä yksinäiselle sukkaparalle kaverin. Sopivasti Idan synttäreiksi. En ees yrittänyt tehdä samanlaista ja kekkasin, että osa kissantassuistahan voi olla valkoisiakin:
Lanka siis ihana aplakkasukkalanka Tundra, puikot 3,25mmKnit Picksin sukkapuikot, Menekkiä en muista mut alun kolmatta kerää kuitenkin. Tassuttelut on tehty silmukoita jäljentämällä saman langan jämistä – niitähän meillä piisaa, sillä se on ehdoton suosikkimme paksuista sukkalangoista!

Jossain blogikommentissaan vuosi tai peräti pari vuotta sitten Troolari Huovarin Seppo heitti vihjeen, et The Lankakauppa vois tehdä Huovaripipot. Meillähän ei tunnetusti synny mitään jos toimitusaikaa ei ole sovittu. Aina tulee jotain muuta… Visio oli kirkkaana mielessäni heti – merten miehille pitää tietenkin tehdä Cousteaut. Pienin modauksin.

Lankavalinta oli päivänselvä: Adriafilin Bucaneve. Se on toinen suosikkilangoistamme. Hyväkierteinen ja napakka merinovilla, joka ei taatusti kutita tai pistele! Buca on se lanka, joka puodissa näytetään ensimmäiseks niille, jotka sanoo et langassa ei saa olla yhtään villaa ku villa pistelee. Käännytystyötä saadaan tehdä melkein joka päivä – villoissa on eroja! Moni ei ensin edes usko Bucan olevan villaa… Ja moni sitä kokeillut ihastuu ja hakee sitä lisää, vaikka se ei olekaan se kaikkest halvin tarjouslanka.

Värivalintaa mietin tovin. Pojillahan on blogikuvissa aina mustat pipot. Viisastuneena tassusukkien silmukointikokemuksesta suljin heti pois iloisenharmaat ja mustan. Huovaripipohan on tietenkin huovarinpunainen. Nimikointi valkoisella…
Kun alkuun pääsi, niin nelominen sujui sutjakkaasti. Taisin käyttää näihin 3½ puikkoja. Yhtenä harmaana sunnuntaipäivänä sit oli taas silmukointipäivä. Homma ei ollut yhtään sen helpompaa kuin musta-harmaasukissa! Rivit ja kerrokset hyppelehtivät silmissä miten sattuu ja purkuhommiin jouduin tuon tuosta.  Vaihtelin näkimiä suuntaan ja toiseen. Välillä päässä oli monitehonäkimet ja välillä lukunäkimet. Kiroilin mielessäni et oon varmaan tulossa sokeaksi, kun tuntui, et sanomalehden kirjametkin hyppelehtivät miten sattuu puhumattakaan tietsikan näytöstä! 
Syy näköhäiriöihin selvisi myöhemmin illalla. Karvis oli luvannut hoidella päivän ruuan ihan omin voimin. Tulossa oli raumalainen perinneruoka Lapskoussi. Sen tekeminenhän oikeastikin kestää pitkään, mutta Karvisen valmistaman aikaa menee ainakin tuplasti. Tai triplasti. Ensin tunti nettisurffailua ohjeen hakemiseen ja vertailuun. Sitten lihat kiehumaan pariksi tunniksi… Lihojen kypsymistä odotellessa uutistenlukua nettilehdistä. Kokille ei hetkeksikään tullut mieleen käyttää lihojen kypsymisaikaa lanttujen sun muiden kuorimiseen ja pilkkomiseen. Kun lihat oli kypsiä oli sopiva väli käydä lenkillä. Lenkiltä palattua piti ensin vähän ”jäähtyä” ennekuin kokki alkoi kuorimaan lanttuja ja porkkanoita, joiden kypsymistä odotellessa lisää nettisurffailua. Yritin jossain vaiheessa nälissäni vähän tarjota apuakin, mutta vastaus oli että kun hän on kerran luvannut huolehtia sapuskasta niin hän sitten tekee sen… Olihan ruoka herkullista, kun sitä viimeinkin sai. Kuuden tunnin odottelun jälkeen!

Ja minä huomasin, että silmukoiden jäljentäminen oli hankalaa vaan siks, että mulla oli niin nälkä et näköä haittas! Ens kerralla silmukoin täydellä vatsalla.

Lankaa kahteen pipoon kului tasan kolme kerää (80 cm jäi ylikin). Todistettavasti ne on ainakin kerran olleet käytössä – valokuvaa varten. Käykääpä kurkkaamassa komeita poikia klikkaamalla TÄSTÄ.

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Sytomyssyilta Ihme Ja Kummassa

Kurjaa keliä, vesisadetta ja liukkautta uhmaten keskiviikkoiltana meitä kerääntyi kymmenen naista viihtyisään Ihme Ja Kummaan neulomaan sytomyssyja ja sukkia Ystävänpäiväksi.

Kahvi on oikeaa pannukahvia...
Uskokaa tai älkää - kyllä me myös neuloimme! Kaikki nämä herkut tarjoiltiin pöytiin. Teetä sai ison kannullisen ja kaffen kanssa oli marenki. Jokainen löysi juuri itselleen sopivan neulomistuolin tai soffannurkan. Tunnelma oli lämmin ja kodikas. Novellikoukustä jääneet lahjoituslangat löysivät puikoille.

Olin päivällä luonut silmukat ja tikuttelin rupatellessa (ja herkutellessa) sileää myssyä. Olen todennut, että näissä porukkaneulomistilaisuuksissa mun ei kannata tehdä mitään kovin monimutkaista...
Lankana keväällä puotiin tuleva Cotton Prints DK, puikot resorissa Addin 3,5 mm 40 cm pyöröt ja sileässä Knit Picksin 60 cm kaapeli, jossa oikeassa kädessani oli 4 mm normaali puikonkärki ja vasemmassa KnitPron lyhyt kärki. Oon todennut tämän olevan mainio yhdistelmä pipoihin. Se on juuri sopivan mittainen, sillä 40 cm pyörö ei sovi mun käsiin ollenkaan ja 60 cm on aina vähän liian pitkä.




Illan aikana sain myssyn melkein valmiiksi. Kotitehtäväksi jäi nämä insinöörismäisen täsmälliset kavennukset. Koska en mitenkään pystynyt siinä puheenporinassa keskittymään ja laskemaan kahteenkymmeneenviiteen...



Teeteeltä (ja Anjalinlta) saatuja lahjoituslankoja on vielä vähän jäljellä. Osa niistä on Ihme Ja Kummassa ja osa meillä The Lankakaupassa. Kannattaa poiketa puikkojen kanssa kaffelle ja herkuttelemaan!


Niinpä meillä oli mukavaa, että ennen kotiinlähtöä päätimme jatkaa neuletapaamisia Ihme Ja Kummassa joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona. Kaikki ovat tervetulleita!

maanantai 25. tammikuuta 2016

Muutama myssy ja yks mekko



Nyt on kyllä pakko sanoa, että työt pikkasen haittaa harrastuksia. Ja kaikki muut itseaiheutetut hässäkät :)

Mut ekaks ne sytomyssyasiat – lopputeksti on susumaista höpöhöpöä.

Tekstiiliteollisuus Oy tuki taas (kuten monta kertaa aikaisemminkin) Tyksin Ystävänpäivän sytomyssykeräystä mukavalla lankalahjalla:
Langat löysivät monta tekevää kättä viime viikolla Salon Kirjaston Novellikoukussa. Novellikoukussahan voi kuunnella novelleja ja tehdä käsitöitä. Kässyjä voi tehdä joko itselle, lahjaksi tai hyväntekeväisyyteen. Kevään ajan novellikoukussa tehdään SPR:n lisäksi myös sytomyssyjä Tyksiin. Seuraava Novellikoukku on vasta ystävänpäivän jälkeen, mutta koko ajanhan keräys on meneillään, joten tehdyt myssyt voi viedä kirjastoon tai tuoda meille Anjalinille ja aina päätyvät oikeaan osoitteeseen.
Paukkupakkasesta huolimatta meitä oli taas runsas joukko koolla: 44 naista kuuntelemassa (vieläkään en jaksa olla ihmettelemättä miten näin monta mimmiä voi olla yhdessa hipihiljaa). 

Muutama lankakerä oli koukkuillan jälkeen jäljellä ja ne löytävät tekevät kädet Keskiviikkona Salosata Annankatu kympistä kahvila Ihme&Kummasta. Tule mukaan neulomaan ja virkkaamaan sytomyssyjä ystävänpäiväksi porukalla ihanan kodikkaassa kahvilassa ja hyvässä seurassa klo 17.00-19.00. Tapahtuman järjestää Salon Vaijerit.

Pakko tässä välissä kertoa viimeviikkoinen omakohtainen kokemukseni IhKusta… Laittelin keskiviikkoiltana viestiä Ihme&Kumman facesivuille, että tulisin torstaina puoli kahdentoista maissa juttelemaan Sytomyssyillasta. Samalla toivoin et voisin saada mukaani kadun toiselle puolelle pari pikkupizzaa… Pizzat oli valmiina, ne pakattiin lämmitetyille lautasille ja tarjottimelle, jonka ympärille käärittiin paksusti foliota. Kauniitakin olivat – minitomskusta ja basilikasta tehty kukka päällä. (ei kuvaa, ku katosivat äkkiä ”parempiin suihin”) Ja kun me Idan kanssa oltiin syöty, niin oli ihan pakko nuolla lautasetkin! Niin herkkua oli! Kyllä lautaset tiskattiinkin ennekuin palautin :)

Pari sytomyssyä oon ittekki jossain välissä neulonut. Ensimmäisen tikuttelin uudesta Sublime Evie –langasta. Sain mallikerän uutuuslangasta ja olin vähän epäileväinen laadun suhteen (tosin Sublime- lankojen laatu ei yleens oo mitenkään ongelma). Lanka oli tosi kevyttä puuvillaa, rakenne punosmainen ja höttelöinen ja äärettömän pehmoinen. Neljäpuolikkaalla puikolla aloitin ainaoikeaa (80 s) ja viitosella tein mysyyosan. Ohje modattuna Veli-piposta (joka neljäs kerros nostettu silmukka nurin).  Suloisen pehmeää ja kaiken lisäksi riittoisaa – 50g:n kerästä jäi ylikin! Tästä on tulossa vauvamalleja ja muitakin keväällä (tai kesällä?) kässylehtiin.
Mulla on sellainen oma silmukkamuistisääntö myssylankojen kanssa. Jos lanka sanoo et 27-32 silmukkaa/10cm niin luon jotain 120-130 silmukkaa myssyyn. Jos taas lankavyöte lupaa 22s/10 cm niin suunnilleen sadan silmukan paikkeilla kolmepuolikkailla tai nelosen puikoilla on ookoo. Harvemmat silmukatiheydet kattelen netin malleista – yleens sytomyssyihin sopivat paksulankasilmukkaluvut löytyy siitä 80-90:n silmukan paikkeilta.

Ite tikuttelin Novellikoukussa myssyn parista jämäkerästä teeteen Primanovaa:
Kulutus 53 g ja puikot 3½ ja 4 mm Knit Picksin pyöröt. Silmukoita tais olla 102 alussa. resori yhdellä värillä ja sit kolme kerrosta/väri vuorotellen. Kavennukset tein kuudessa sektorissa niin et ensin 15 s oikein, 2 yht. Sit välikerros ja seuraavalla 14 oik, 2 yht. Yhteensä 6 kavennusta näin ja sit kavennukset joka kerroksella, kunnes jäljellä oli 12 s. Sit vaan kaikki nippuun.

Mut ne työt… Lupasin asiakkaalle tehdä parissa viikossa vauvalle mekon. Deadline oli viime perjantaina ja edellisviikkona heräsin kaikkina aamuina kuudelta ja tikuttelin parin tuntia ennen töihinlähtöä. Ja välillä iltaisinkin. Malli oli jostain vanhasta Sandnesin vauvalehdestä ja villasta, mutta toiveena oli puuvillaa… Kauhistus! Pikkupuikoilla merseroimaton puuvilla ja mun käsiala… 
Valmiista neuleesta en muistanut ottaa valokuvaa, mutta taas ”vesi vanhin voitehista” pelasti onnettoman neulojan. Pyykkikoneen villaohjelman jälkeen mekko oli lähes siedettävän tasainen (ainakin asiakkaan, Ida-Marian ja Nappikaupan Vuokon mielestä).
Puikot 2½ mm Addin pyöröt (60 cm ja 80 cm), lankana teetee Hilla ja menekki tasan 150g.

Sunnuntaina olis ollu aikaa neuloa vaikka mitä, mutta mulla olikin hurja susumainen puhtipäivä. Heräsin aikaisin ja kävin reippaalla sauvalenkillä heti aamutuimaan. Kovasti itseeni tyytyväisenä ja täynnä virtaa herätin ”meidän pojat” eli Blogikissa Tassun ja (nykyisin laiskahkon) Blogikuvaaja Karvisen siivouspäivään. Alun perin oli tarkoituksena pelkkää lakanapyykkiä ja tuuletusta, mutta kun intoa oli niin keksin et tuplapetarin päällinenkin piti pestä… Karvisen mainio idea oli laittaa petari likoomaan saaviin… Ja kun saavissa oli vesi, pesuaine ja puolikas petari, niin totesin et eihän se pahus mahtuis pyykkikoneeseen… Paniikki – miten se puoliksmärkä, pesuaineliejuinen jättipetari nyt saadaan puhtaaks? Apu löytyi ja lopulta iltamyöhällä päästiin nukkuseen ja torkkuseen ihan kuiviin ja puhtaisiin petivaatteisiin. Tosin koko päivä siinä projektissa vierähti. Eikä yhtään neulomukset edistynyt. Eikä sen puoleen moni muukaan sunnuntaille suunniteltu juttu… Paitsi et mä tein ihan itte RUOKAA, joka oli helppoa ja hyvää. Suosittelen muillekin laiskoille kokkailijoille. Jospa tällä viikolla menis ilman itseaiheutettuja hölmöilyjä?

perjantai 22. tammikuuta 2016

Ponchot on retroo



Ponchot on taas muodissa. Kuulin just yhdeltä asiakkaalta, että Italiassa KAIKILLA oli ponchot!

Meillä teetee putiikeissa vietetään tämän loppukuun ajan ponchoviikkoja. Tarjouslanka teetee Baleno on ihanan pehmeää ja lämpöistä ja kevyttä ja mainosten kuvat ja verkkolehden kansikuva houkuttelivat. Loin silmukat… tein muutaman kerroksen. Vaihdoin kympin puikot ja totesin et ei oo mun juttu. Kuutosta suuremmat puikot ei vaan sovi mun käsiin! Paitsi varrasvirkkauksessa. Eikä virkkuukoukku sovi mun käsiin. Mitä siis?
Ponchoviikkoa pukkasi eikä mallia minkäänlaista! Siispä jostain edellisestä verkkolehdestä aloin tikuttelemaan. Malli oli nätti, puikot Susun sormiin sopivaiset… Viime viikonloppuna tikuttelin kaks kerää… Ja maanantaina oli jälleen purkupäivä! Kuka (ainakaan käsityöihminen) haluaa ponchonsa olevan pakkopaita, joka päällä on varmaan lämmin, mutta joka päällä ei voi neuloa?

Siis Susu pulassa. Pari kerää kivaa purkulankaa – ilman osoitetta. Onneksi tuli paukkupakkaset! Karvislandian kaapista löysin lämmikkeeksi ikivanhan rullakaulusponchon. Ja siit se lähti! Vois varmaan kutsua jo retroksi – kymmenisen vuotta sitten nää oli kuuminta hottia - jokaisella piti olla! Monta.
 Huomaakste miten hauskalta tämä ponco näyttää puodin nuoriso-osaston mielestä? 

Lanka: teetee Baleno, menekki jotain kolme kerää. Kahdellakin oli pärjännyt, jos olis ollu ajatus mukana silmukoita luodessa.  Puikot 6 mm Knit Picks Kärjet 60 cm kaapelilla ja virkkuukoukku Waves 5 mm

Tätä projektia tuskaillessa todettiin, että kun joku asia alkaa tökkiä, niin ne sit tökkii oikein kunnolla. Lopputulos kuitenkin ihan kiva. Torstaina Kansalaisopiston kässyissä oli kahdellakin tällainen poncho. Eli ajan hermolla ollaan!

Keskiviikkoiltana oli Salon seudun kädentaitajien teematapaaminen. Aiheena keskeneräiset käsityöt. Pikkuisen meitä kaikki viittä paikalla ollutta mietitytti, et ollaanko me (lähes 200 jäsenestä) oikeasti ainoita, joilla on UFOja kaapeissaan! Ainakin saatiin tarpeeksi kahvia ja pullaa. Oliskohan osaanottajien vähyyteen vaikuttanut hirmuinen paukkupakkanen?
Ja kässytkin edistyvät – jopa niin, että Karvislandiaan päästyäni tikuttelin valmiiksi oman Salkkarini:
Voihan tämänkin tulkita poncoksi?
Lankana tällä kertaa kokeilin Katian Silk-Mohairia. Menekki peräti 33 g! Ohje alun perin teetee Lumi Color –langalle ja löytyy täältä.
Nuoriso-osasto on vähän enemmän ajan hermolla. Ida-Maria tikutteli itselleen tuubilämppärin kahdsta kerästä Katian Perua.
Kuten huomaatte – meillä kaikki harteille sopivat lämmikkeet tulkitaan ponchoiksi! 

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Väriä elämään eli noitaliemiä

Muutama vuosi sitten tein mahtavan hyviä oravannahkakauppoja. Pari litraa mustikoita vaihtui kassilliseen kaikkea lankojen värjäyksessä käytettävää. Väriä, apuainetta ja muuta tilpehööriä. Joulun-vuodenvaihteen tienoilla on sen verran runsaasti pyhiä, että aikaa jäi muuhunkin kuin juhlimiseen ja kaivoin kellariin unohtuneen kassin esille. Vielä kun puodissa on viimeinkin valmiiksi vyyhdillä olevaa sukkalangaksikin sopivaa Vuorelman Vetoa niin päätinpä kokeilla!

Ensimmäinen värjäyskokeeni tapaninpäivän iltana oli kaikkea muuta kuin professionaalista. Innostusta oli vaikka muille jakaa - lopputulos sen sijaan... No ainakin Tassun mielestä mielenkiintoinen:
Vettä jonkun verran, etikkaa liraus, pari vuotta säilykepurkissa paakkuunutunutta värilientä ja lanka kattilaan. Eipä ollut lämpömittari käytössä, eikä peehoomittari tai kello ja ohjeitakin keksin ryhtyä lueskelemaan vasta kun vyytiä keriessä kädet muuttui kummallisen sinisiksi... Puhumattakaan neulomisesta. Luulin ensin et sormissa on joku kamala verenkiertohäiriö kun ihan sinisenä oli sormet!

Seuraava koe oli sekä väreiltään, että värin kiinnittymiseltä onnistuneempi - tosin ne peehoot ja kello oli edelleen ajatuksen tasolla...
Oikeanpuoleisesta tikuttelin kuitenkin suvun viisveeprinsessalle prinsessasukat. Olihan se lanka (mun mielestäni) ihan elsansinistä... Koko 26, puikot 3mm 15 cm Knit Picksit.Valmiit sukat pesin koneessa. Tulipa samalla testattua Veto-langan pesuominaisuudet (neljässä kympissä ei menny miksikään) ja vähän väriäkin jäi sukkiin:
Vasemmanpuoleisesta aion tehdä sukat Tyks ystävänpäivän sytomyssykeräykseen. Lanka näytti tosi hienolta vyyhdillä ja kerälläkin. Toivottavasti värit on yhtä hienoja sukissa (joo - mä lupaan varmuuden vuoksi pestä nekin sukat).

Vuodenvaihteessa olin jo vähän lukenut ohjeitakin. Oli peehoot mitattuna ja kelloakin katselin ja lämpötilojakin mittailin...

Aika hurjaa värimaailmaa syntyi siinä Tassun synttäreitä vietellessä:
Mitään systeemiä tai suunnitelmaa ei ollut vaan keittelin ja kokeilin noitaliemiäni ja jännityksellä odottelin et mitä tulee. Pitäisköhän seuraavaksi katsoa miltä noi langat näyttää neulottuna, ennenkuin jatkan harjoituksia?
Värien maailma on hauska seikkailu! Nyt puodista löytyy taas Kool Aidiakin. Pari sellaistakin väriä, jota en ole aikaisemmin kokeillut. Ehkäpä seuraavaksi kokeilen koolausta monen vuoden tauon jälkeen. Ainakin se on helppoa ja nopeaa. Täh? Pitääkö mun itsekin lukea tuo linkissä oleva ohje? Siinä on yks perin juurin kummallinen lause: Ohje 1. HARKITSE, MIETI, TUUMI. Ai mää vai?

Ens viikko on sen verran täynnä ohjelmaa, että noitaliemet jäänee keittelemättä. Onneksi tänään oli ihan vapaapäivä, aurinko paistoi ja pakkanen oli siedettävissä lukemissa ja täälläkin on lunta. Mä tykkään mut yks meillä asuva karvainen ja pörröinen ei tykänny... Massukarvat kastui. Jaiks:(


keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Haaste Ystävänpäivän Tyks sytomyssykampanjaan

Yhtä varmasti kun myrskyn jälkeen tulee pouta tai sateen jälkeen paistaa aurinko, yhtä varmasti kun juhannuksen jälkeen alkaa päivä lyhenemään tai joulun jälkeen pitenemään... Yhtä varmasti vuodenvaihteen jälkeen alkavat Ystävänpäivän sytomyssykampanjat ympäri maata! 


Perinteestähän voidaan jo puhua, sillä ensimmäisen sytomyssykampanjan aloittivat Matleena ja Seijasisko ja vuonna 2010. Kampanjat levisivät pikavauhtia ympäri maata - mekin ystäväni Neulefriikki Piikun kanssa tartuimme haasteeseen ja syntyi ensimmäinen Tyks sytomyssykampanja. Seuraavina vuosina kampanjat uusittiin Ystävänpäivän merkeissä. Kuten tänäkin vuonna! Lue haaste Piikun blogista ja tule mukaan!

Haastamme siis kaikki käsityötaitoiset mukaan ilahduttamiskampanjaan!

Jotenkin tämä on itselle niin tuttu asia, että välillä unohtuu se, että sytomyssyily saattaa jollekin olla ihan uusi juttu, joten tässä pientä kertausta:

Mikä on sytomyssy?

Sytomyssy on lahja syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneelle ihmiselle.  Itse sairauttahan myssy ei paranna, mutta se voi olla suuri ilo ja helpotus ikävää sairautta ja kovia hoitoja kokevalle ihmiselle. Myssyjä saaneet ovat kertoneet, kuinka helpottavalta on tuntunut saada myssy peittämään kaljua päätä, peruukit kun tahtovat olla hiostavia ja hankalia käyttää. 

(Lainasin tekstin Matleenan blogista, sillä miksi kirjoittaa uusiksi sellaista, joka on jo fiksusti ja selkeästi kertaalleen kirjoitettu...)


Sukkia?

Jo ensimmäisen kampanjan jälkeen saimme kuulla, että myös lämpimille sukille olisi tarvetta. Joissakin syöpähoidoissa ikävänä sivuvaikutuksena ovat neuropatia-oireet: jalat pistelevät, puutuvat ja ääreisverenkierto heikkenee ja jalkoja palelee. niinpä syksyllä 2010 Tyksiin kerättiin villasukkia Sukkiskampanjassa.


Siispä Ystävänpäiväksi 2016 toivotaan myssyjen lisäksi lämpimiä sukkia. Sukistä löydät lisätietoa Piikun haasteesta. Myssyissä kehottaisin kiinnittämään huomiota erityisesti materiaaliin (ja taas lainaan Lankapirtin Matleenan tekstiä):

Malliltaan myssy saa olla millainen tahansa, ratkaisevinta myssyssä on materiaali, sillä myssy ei saa kutittaa, hiostaa eikä mitenkään ärsyttää herkkä ihoa.  Tärkeää on myös, että myssy kestää hyvin pesua. Monet luonnonkuidut esim. puuvilla, bambu ja merinovilla ovat tällaisia. 

Myssyjä voi tehdä neulomalla, virkkaamalla tai ompelemalla. Malli ja väri on tekijän vapaasti valittavissa, suotavaa olisikin saada monenlaisia myssyjä, että jokainen saisi valita mieleisensä. Kaikenkokoisia myssyjä tarvitaan, isojakin aina yli 60cm:n päähän.


Eli kiteytettynä sukkalangat jalattimiin ja kutittamattomat, pistelemättömät, mielellään luonnonmateriaalit myssyihin.

Tyksin keräyshän on ollut jatkuva ja myssyjä voi toimittaa pitkin vuotta suoraan Tyksin syöpähoitoja antaville osastoille sekä Salossa meille Lanka- ja käsityöliike Anjalinille (Annankatu 5) ja Turussa Käsityö-Elisaan (Brahenkatu 5). Toimitamme myssyt ja sukat edelleen. Ystävänpäivän keräykseen toivomme tuotavan myssyt ja sukat perjantaiksi 12.2. mennessä.

Ja mistä hyvä myssyohje? No klikkaa vaikka TÄTÄ linkkiä.

Omat puikot ovat vielä kiinni muutamassa "pakkoneuleessa", mutta jo huomenna luon silmukat ekaan sytomyssyyn! (kuvassa viime kesänä neulottu myssy - eka korteni tähän ystiskamppikseen).

Toivon, että tartut haasteeseen. Joko Tyksin tai oman alueesi keräykseen. Monta Sytomyssyryhmää on myös Facessa (jossa nykyään tuntuu olevan kaikki...) Myös Tyks Sytomyssykampanjan löydät Facebookista. Liity mukaan ryhmään! Olisi mukavaa, jos laittelisit itse kuvia tekemistäsi myssyistä ja sukista ryhmän sivulle - olen huomannut, että muiden kuvat innostavat ja kannustavat minua ja muitakin!


Ei oteta stressiä. Yhden ihmisen kädet eivät riitä kaikille. Meitä on monta - jos jokainen tekee vähän niin se on yhteensä paljon! Tehdään tästä taas yhdessä hyvän mielen ilahduttamiskampanja!