torstai 2. heinäkuuta 2015

Vauvan haalari ja muit jutui



Hupsistakeikkaa ku aika kiitää. Jussista on jo kaks viikkoa mut nyt vasta juhannusruusu kukkii.
Jotkut valitteelee kurjaa juhannussäätä, mutta mun mielestä siinä ei ollu mitään vikaa - joka toinen päivä paistoi eikä tullu yhtään räntää kuten vuosi sitten.Varmuuden vuoksi juhannusvieraat toivotettiin tervetulleeksi kuuman glögin ja lämmittävän kanasopan voimin.
Juhannus vietettiin perinteisellä porukalla. Latosaaren Vähäraittiusseura keppijumppaili ja vietti kalsareiden vaihtoviikkoa KUHAnnuksen merkeissä. Jatsia ei kunneltu mut pelattiin. Yksi nelijalkainen vieraskin oli. Pate-kissa, joka perinteisesti näyttäytyi harvoin ja kaukaa:
Vain öisin uskaltautui mökkiin syömään. Tassun kanssa tekivät edellisvuosia enemmän tuttavuutta.  Näytti melkein siltä että ovat kavereita.

Vaikka emäntä olikin koko ajan nelin kontin niin hommat hoituivat. Nälkää ei nähnyt kukaan eikä vissiin janostakaan tarvinnu kärsiä… Kiitos kaikille mukana keppeilijöille ja varsinkin kummipojalle hienosta itse tehdystä särvettitelineestä! Tällaista meillä ei vielä ollutkaan!
Vaikka juhannusvieraat hoiteli kaikki hommat, niin enhän minäkään osannut vaan paikoillani istua neulomassa. Ainut juhannuskässy oli uudet varpaat Karvisen sukkiin:
Jussin jälkeen pääsin viimein töihin! Voi että se tuntui mukavalta, vaikka kinttu oli iltapäivisin kamalan kipiä ja turvonnut. Viikko kului inventaaria tehden. Verkkokauppavastaava Ida-Marian hoidettua puotia monta viikkoa yksin oli hänenkin aika päästä välillä lomille. Keskiviikkona Neulefriikki Piiku oli puotipuksuna ja mittaili sata metriä kankaita ja laski tuhansia muliinilankoja. Välillä hän piti huolen nelinkontin köpöttelevän kauppiaan lääkityksestä ja nesteytyksestä. Kiitos avusta!

Viime lauantaina oli Vauvelin ristiäiset Naantalin kirkossa. Ristiäislahja oli aloitettu hyvissä ajoin...
Tätä haalaria olen joskus kauppiasurani alkuaikoina neulonut monellekin asiakkaalle. Sen ohje on peräisin vuoden 1995 Kauneimmat Käsityöt –lehdestä ja siitä on tykätty. Joutkut asiat ei vaan vanhene - kuten hyvät neuleohjeet! Mallineule venyy joka suuntaan, joten haalari kasvaa käyttäjänsä mukana. Kiva pikku yksityiskohta on haaran napitus:
Vaippaa vaihtaessa ei tarvii riisua koko pukua. Kun loppumetreillä meinas tulla kiire, niin ajattelin et hätätapauksessa vaan ompelen haarasauman ja jätän napituksen pois. Kiirettä ei kuitenkaan tullut – haalari valmistui peräti viisi tuntia ennen hoohetkeä ja edellisenä yönä ehdin nukkuakin muutaman tunnin!
Fiksuna likkana ostin yhden ylimääräisen napin, mutta joku neropatti teki kiireessä kaks ylimääräistä napinläpeä… Jälkitoimituksena menee se puuttuva nappi ja Karvisen tilaisuudesta ottamat valokuvat.
Lankana oli teetee helmi, menekki 220g. Resoreissa puikot 2½ja mallineuleessa 3 mm

Vauvelin vanhemmat järjestivät ristiäisvieraille ihanan yllätyksen! Tilaisuuden alussa alkoi soimaan häämarssi! Vaikka olin asiaa vähän itsekseni aavistellut, niin silti se oli yllätys ja vanha täti (ja varmaan muutkin) kyynelehti ku Niagaran putous nähdessään miten veljeni talutti vanhinta tytärtään kohti sulhasta ja alttaria. Kun nuoripari oli vihkastu niin vauveli sai nimen ja kolme kummia. Onnittelut koko perheelle! Tää parkuu taas... Oonkohan vähän herkkänä?

Ollessani kesäkuun alussa ”päivähoidossa” äidin ja isän mökillä vauvelin isosisko näki mun neulovan jotain turkoosia. Väri oli varmaan mieleen, koska hän ujosti kysyi mitä mä teen ja kenelle… Kerroin et mekkoa neulon, mut se on varmaan hänelle vähän pieni. Pettynyt nuori neiti (4 vee) valisti minua kertomalla et "Vauveli on poika eikä pojat käytä mekkoja!" Nytpähän tiedän tämänkin asian :)  Mekosta piti tulla kokoa 2 vee, mutta tulikin isompi - juuri sopiva isosiskolle. Kuvaa en tässä vaiheessa laita, koska kyseessä on koeneulomus ja ohje julkaistaan vasta ensi vuoden puolella. Sain kuitenkin suunnittelijalta luvan antaa mekon tyttelille jo nyt. Lankana teetee Hilla, menekki vähän neljättä kerää ja puikot KnitPro 3 mm vaihtopääpyöröt.
Hääristiäisten jälkeen sunnuntaina käytiin pienellä veneilyllä. Pyörähdettiin Airistolla ja takas tullessa poikettiin mökillä. 
Vietiin puhtaita pyykkejä ja Karvinen haki jonkun höylän. Minä istuin veneessä odottamassa ja paruin kurjaa liikkumistani…  Viime päivinä mieliala on mennyt vuoristorataa ylös ja alas. Huomenna on taas kipsinpoisto ja kuvaus. Pelokkaana ja toiveikkaana odottelen tuloksia. Pääsiskö jo tässä kuussa saunaan ja uimaan? Tai ees ens kuussa? Pitäkää peukkuja!

Lopuksi vielä perinteisesti "pakollinen" Tassu. Rankan Juhannuksen jälkeen kaupunkikotona kynnysvahtina:

torstai 18. kesäkuuta 2015

Hyvää Juhannusta!

Tällä hetkellä kaikki valmiit tai tekeillä olevat kässyt ovat tyyppiä "Hys Hys", jotenka täältä tulee vaan sairaskertomuksen jatko-osaa. Kuvittelin jo tiistaina pääseväni kipsistä eroon ja pääsinkin... Hetkeksi. Uusi laitettiin tilalle. Jos nyt ei mitään muuta iloa niin onhan tämä uusi töppönen aika paljon pienempi ja sekin ihan hauskan värinen:
Tällä ja kepeillä sit köpötellään ainakin heinäkuun alkupäiville :( Taitaa jäädä juhannustanssit tanssimatta,..

Kaikesta huolimatta juhannus tulee ja täällä saaressa odottelee vanhoja tuttuja ei kätevä, vaan surkea emäntä... Karvisella oli eilen aikamoinen urakka kuskata mökille mut, Tassu ja lukemattomia kasseja, pusseja ja nyssäköitä. EDIT: Mä kannoin ihan itse kässäkassini, ei sekään ihan kevyt. Hyvä kuitekin, et tultiin eilen - viime sunnuntaina totesin märkien kallioiden ja laiturilankkujen olevan varsin liukkaita keppijumppa-alustoja ja nyt sataa ripsii taas. 

Kaikenlaiset kierrätyskässyt on kuuminta muotia. Itte en tölkkinipsuista piittaa enkä kahvipusseista. Keräilen materiaalia ja ihailen toisten tekemisiä. Joskus pitää kuitenkin kokeilla. Viikon takaisella kahvipussikurssilla sit innostuin minäkin taittelemaan...
Mitäkö opin? Arvostamaan muiden osaamista! Surkea pannunaluseni jäi yhtä riviä vaille kun en kertakaikkiaan saanut tuohon kuudetta riviä mahtumaan. No pysyyhän se koossa jos en ota noita aputikkuja pois... Käykääpä Neulefriikin blogissa katsomassa mitä tuosta piti tulla.

Hilos Omega La Espiga -lanka on suosittua tölkkinipsulankaa. Päätin kokeilla lankaa ihan sellaisenaan ja ihan hauskaltahan se näyttää ilman nipsujakin:
Tällaisia tölkinALUSIA virkkailen Espiga nro 9:stä KnitPro koukulla. Sekä lankaan, että Waves-koukkuihin saatiin täydennystä alkuviikolla.
Viileää on ollut (onneksi) eikä juhannusruusu ole vielä ehtinyt kukkaan. Siispä korvikekukan myötä toivottelen kaikille

Hyvää Juhannusta!

torstai 11. kesäkuuta 2015

Nyt ku sul on aikaa... Viikko vierähti

Kiitos kaikista ihanista mekkokommenteistanne! Ne ilahduttavat mieltä hurjasti! Varsinkin se laihtumisjuttu :) Koskaan ei oo blogissa ollut noin montaa kommenttia (paitsi jossain arvonnassa ja niit ei lasketa).

Moni on tässä viime päivinä sanonut mulle et "Nyt ku sul on aikaa nii..." Must jotenkin vaan tuntuu, et aikaa on mut se kiitää hurjaa vauhtia!

Viikko sitten olin melkein koko päivän töissä. En voi kehua siellä mitenkään hyödyksi olleeni mut kuitenkin. Vein Arte-mekon lisäksi puotiin toisenkin valmistuneen:
Tällä kertaa vähän paksumpaa lankaa eli Sirdarin Cotton Rich Arania. Pikkutytön jakkuun kului 175 g ja puikoilla nro 5 tikuttelin. Mallineule oli helppo - helmineuletta ja viiden silmukan pitsiraita.
Ohje löytyi Sirdarin lehdestä 481. Muita ohjeita löytyy kevään ja kesän kässylehdistä. Lanka on mukavan pehmoista ja työ edistyi joutuisasti.

Viikonloppuna pääsin taas Äidin ja Isän mökille "päivähoitoon". Molemmilla on synttärit tässä alkukesästä ja kun paikalla oli melkein koko porukka niin juotiin lauantaina yhteiset synttärikahvit. Autolla käytiin kutsumassa porukat kahville. Matkalla pysähdyttiin kuvaamaan pelotonta urospeuraa:
Minä värkkäsin voileipäkakkuja. Lihakakku sai metsästä koristeet:
Maanataina vast kiire olikin! Suihku, roskien vienti, tiskikoneen tyhjennys ja päivä oli puolessa! Käväisin melkein lankakaupassa eli Käsityö-Elisan edessä jalkakäytävällä autolla, Laittelin kirjanpitäjälle paprut ja illalla vielä keittelin raparperimehua ja kello oli ykstoista illalla. Näin se vaan aika kuluu vaikka sitä mukamas on...

Jalkaonnettomuuden alkupäivinä melkein itkin kun huomasin et nyt multa jää se kauan sitten kalenteriin merkitty kesän kohkohta väliin! Kakskertaseuran Kahvipussit kassiksi -kurssi! Ei sillä et olisin mitenkään kiinnostunut kahvipusseista (kuten en oo tölkkinipsuistakaan), mutta kun kurssi pidettiin Kulhon saaressa ja sinne mentiin veneellä!

Pääsin sittenkin mukaan! Voi mikä onnenpäivä!

Karvinen ei etukäteen ollu mun seikkailustani mitenkään riemuissaan. Kysyi et onko sinne lähtemisessä tässä kunnossa mitään järkeä? Pitääks aina kaikessa olla järkeä kysyn mä? Äiti oli Karvisen kanssa samoilla linjoilla, mut totes et reissu vois olla mun korvienvälille hyväks. ja olihan se!

Kiitokset Piikulle etukäteisrohkaisusta ja huolenpidosta reissun aikana ja etenkin Kulhossa asuvalle isäntäväellemme! Heille ei ollut mikään ongelma kuskata saareen keppien kanssa kulkevaa kolmijalkaista. 

Kuvia ja tunnelmia reissustamme voitte käydä katsomassa Kakskertaseuran sivuilla. Siellä me merenneidot (minä, Piiku ja emäntämme Santra) olemme keulakuvina....

Kyllähän minäkin vähän yritin askarrella... aikaansaannosta ei ole, mut osaanpahan nyt arvostaa kahvipusseista tehtyjä juttuja ihan uudella tavalla! Kotiin tultua olin tietty väsynyt ja turvoksissa oleva kinttu pakotti vietävästi, mut innoissani, onnessani ja suu korvissa niinku Naantalin auringolla ja Hangon keksillä yhteensä!

No mikä oli seuraus onnistuneesta reissusta?
Täällä ollaan!

Eilen iltapäivälla tultiin. Venereissu meni hyvin. Kovassa tuulessa heiluvaa ponttoonilaituria en ollut osannut ottaa huomioon etukäteen mielikuvaharjoituksissani ja portaat kuljin osittain kontaten. Vessareissuun menee puoli tuntia mut kyllä me nautitaan!

torstai 4. kesäkuuta 2015

Arte-mekko

Mä olen NIIN iloinen! Kerrankin voin sanoa, et oon onnistunut! Hip hip hurraa!
Sain pari päivää sitten valmiiksi tämän mekon. Vai onko se tunika?

Heti keväällä innostuin Katian uudesta Arte-nauhalangasta. Se on 100% puuvillaa ja 50g:n kerässä 165 metriä. Katian sivuilla näin kivan mekkokuvan. Pyysin maahantuojalta ohjetta ja sainkin sen ihan suomeksi käännettynä.

Ohjeessa oli yksi koko. Modasin silmukkaluvut sopimaan tähän "vähän" rusaampaan vartalooni. Halusin omaan mekkooni myös pienet hihat ja tosiaan jännitti miten onnistun. Hyvin!
Oon tosi tyytyväinen varsinkin tuohon yläosaan. Aika usein isokokoisille sarjoitetuissa ohjeissa tuo olkapään sauma roikkuu jossain kyynärpään kohdalla ja muuten kiva malli näyttää perunasäkiltä. Tää istuu täydellisesti!

Neule on ollut työn alla jo pitkään. Aloittaessa mulla oli selvä visio, mutta ajan kuluessa ja muiden töiden mennessä ohi se unohtui. Niinpä tein etu- ja takakappaleet kainaloihin asti valmiiksi ennekuin aloin tuota yläosaa suunnittelemaan.

Hihan pituus on tällaiselle isotissiselle just oikea. Raidoitus sen sijaan olis voinu loppua vähän alempana. Mut se on pikkujuttu. Tykkään.

Vaikka lanka tuntuu ohuelta, niin 3½ mm puikoilla sitä tikuttelin menemään. Tiheys oli jotain 24s/10cm. Langan menekki oli 516 g eli kerä kutakin kolmea raitaväriä ja alun kahdeksatta kerää mustaa. 

Ihan harmittaa kun täällä "kotitoimistolla" kolttua ei näe kukaan. Onneksi eilen pääsin äidin synttärikahveille keekoilemaan uudessa mekossani, ja kotiin tullessa Piikukin poikkesi ja näki tän. Molemmilta sain hyväksynnän.
Huomenna vien tämän (ja yhden eilen valmistuneen) puotiin. Samalla pääsen päänkatkaisuun - tuo paplareilla aikaansaatu tätikampaus alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää (vaikei täällä sitäkään ei kukaan näe).

Ida-Marian hoitaessa puotia paikan päällä, niin minä voin ihan rauhassa pitää saikkua täällä kotosalla. Ja onnistuu joidenkin asioiden hoitaminen näin etänäkin. Kotitoimistolta. Maantantaina Katian edustaja kävi täällä esittelemässä syksyn lankoja! Tässä muutama hauska juttu, jota voidaan odotella:
Tähän pöllöpipolajitelmaan sorruin ihan vaan pöllöhullun Ida-Marian iloksi (ja toivottavasti myös muiden).
"Matolankaa" tuubihuiviin. Pitäähän sitä jotain hulluakin olla....

Ja tietenkin muutamia muita :)

Kävelyharjoitukset jatkuu. Se on kummaa, et ensin ei meinaa millään muistaa ettei jalalla saa ollenkaan varata ja nyt kun sais niin ei enää osaa... tarttisin vähän valmentajaa - mika on sopiva määrä kuormaa kintulle? Sen verran et sattuu? Jos ei satu ollenkaan ni onko kuormaa liian vähän?

Pari seuraavaa neuletta on puikoilla. Ja myrskyn jälkeen eilisiltana vastarannalla oli ruukullinen kultaa!

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Hellehattu ja jalatin

Täksi viikoksi luvattu helle on peruttu. Onneksi. Inhoan hellettä muutenkin ja kipsi kintussa kuumuus tuntuu vieläkin inhottavammalta.

Hellehatun virkkailin kuitenkin viime viikolla. Lankana on teeteen hilla ja koukku KnitPro Waves nro 3.
Ohje oli Kotiliesi Käsityöt -lehdessä 4/2015. Vaikka olenkin vaan vähän virkkaillut enkä voi sanoa olevani mikään virtuoosi vikkausohjeiden lukemisessa niin silti tuntuu, et lehdessä olleen kuvan ja ohjeen välillä oli aika vähän yhteistä... Mun tekeleeni on kuvan ja ohjeen yhdistelmä. Joskus mietin et koeneulotaanko/koevirkataanko noita ohjeita ollenkaan ennen lehtiin painamista? Tai edes lukeeko niitä kukaan ajatuksella läpi. Joka tapauksessa hatusta tuli ihan kiva. Lankaa kului 54 g.

Eilen sain luvan aloittaa kipsijalalle varaamisen. Aloitin innoissani harkat heti aamusta. Taisin vähän riehaantua ja puolen päivän jälkeen olikin pakko popsia buranaa ja ilta menikin sitten sohvalla kinttu pystyssä. Karvis on ollut huolissaan siitä, ettei mulla ole kipsijalkaan sopivaa sukkaa. Mä en koska mun varpaaat ei palele. Niilläkin on varmaan mummotauti. Mut jotain peittoa siihen piti väsätä kun kävelyharjoitukset alkaa. Karvis vielä tokas ettei kukaan halua nähdä mun varpaita! Mun mielestä varpaissa ei oo mitään vikaa. Ne on mukavan pulleat eikä enää edes yhtään sinertävänkukertavanmustat!
Tällainen ajatus oli... kassitossun mukaelma. Eihän se vauhdissa mukana olis pysynyt. Koska mä ne pura (vaikka isa sitä uskalsi ehdottaa) niin poimin tuosta reunasta silmukat ja tikuttelin (looppasin) jatkoa kavennellen aina välillä.
Ja hyvä tuli:
Vielä vähän liukuestenestettä pohjaan ja menoksi:
Lanka teetee pallas. Vaikka kipsin tassukuvio ei oikein mee langan kanssa sävy sävyyn niin ainakin Sock Stopin väri on kohdillaan! Jalattimen valmistuttua pidettiin tietenkin valmistujaisjuhlat:
Välillä mieli on tosi matalalla ja harmittaa oma tunarointi niin oikeasti mulla on ilonaiheita vaikka kuinka paljon! Karvinen on ollut tosi kiltti ja auttanut kaikessa. Ja vaikka en saareen paasekään niin pääsinpä viikonloppuna äidin ja isän mökille "päivähoitoon". Oma saamattomuus vaan hävettää. Minä kun vaan istun pyllylläni auringossa ja ihailen kaunista pihaa ja muut joutuu tekemään kaiken.
Ruuanlaittoon sentään osallistuin. Wokista tuli kyl vähän tulista...
Illalla pelattiin korttiia niin pitkään, että jokainen oli voitanut yhden pelin. Muistelin lapsuuskesiä Latosaaressa kun saunan jälkeen oli kova kiire grillata, et päästään pelaamaan korttia. Canastaa pelattiin melkein joka ilta pitkälle yöhön.

Sunnuntain kotimatka oli vaiheikas. Valkohäntäpeura loikki tien yli ja pupujussi kökötti keskellä tietä. Lopulta tie sananmukaisesti nousi pystyyn:
Kotona odotteli sanomalehti ja kortti. ihmettelin korttia - eihän viikonloppuna postia jaella!
Kortissa uusi naapurini (jonka olen tavannut kerran aikaisemmin) tarjosi apuaan kuultuaan, että olen loukannut jalkani! Tippa linssissä soitin ovikelloa ja kiittelin. Moni muukin on tarjonnut apua - maailma on ihania ihmisiä täynnä! Kiitoskukkaset kaikille:

lauantai 30. toukokuuta 2015

Pitsibolero ja ilonaiheita

Viime kesän hittijuttu oli TÄMÄ pitsibolero. Ajatuksissa oli tikutella taas yks kun edelliset on kaikki vaihateet maisemaa. Langat oli mut ohjeessta puuttuikin pari sivua, enkä lauantai-iltana niitä mistään saanut. Siispä vaihtoehto B löytyikin teeteen sivujen ilmaisohjeista.
Takakappale ja hihat syntyivät pikavauhtia. Kaulus-etukappaleetkin vaikka niissä piti jo vähän ajatella!
Lankana Sirdarin Cotton DK, puikot 3½ mm Knit Picks ja langan menekki 367 g kokoon L. 

Neuleen kasaaminen vaati pikkuisen aivojumppaa, mutta onnistuihan se. JOS olisin lukenut ohjeen ennen aloittamista (kuka sellaista tekee?) niin olisin neulonut etukappale/kauluksen yhtenä kappaleena. Ohjeessa kahtena ja keskellä takana on sauma. Jännää tässä oli se, että mallineuletta neulotaan aluksi oikealla puolella ja kaulusosassa nurjalla.


Raglankavennuksissakin tuli vähän pohtimista. Mitä ihmetta tarkoittaa "vuorotellen joka 2. ja joka krs 33 kertaa?" Tein niin, että kavensin kaks kertaa peräkkäisillä kerroksilla ja neuloin yhden välikerroksen. Näyttää olevan ookoo.

Musta tämä on melkein kivempi malli kuin se viimevuotinen. Viime vuoden malli oli hyvä "allinpeitto" kesämekon seuraksi (ja helpompi), mutta tämä on vähän...pukevampi.

Yläkuvissa bolero on kursittu kasaan, mutta pingottaminen on sattuneistä syistä vähän hakalaa just nyt. Siispä pyöräytin nutun koneessa ja kuvatin tasona pyyhkeen päällä (ja kissan alla) saunan lauteilla. 

Tässä viimesitelty versio Ida-Marian päällä. Ja nyt se on livenä nähdävissä puodin ikkunassakin!

Ja niitä ilonaiheita: Mun ei yhtään tarvii murehtia puodista. Kiitos Ida-Marian, joka hoitaa puotia varmasti paremmin ku minä itse. Tylsinä päivinä mä kyllä taidan aiheuttaa hänelle harmaita hiuksia pommittamalla sähköpostiviesteillä pitkin päivää... Kipsikinttu kävi eilen ihan itse puodissa viemässä viikon aikana syntyneet neuleet ja hakemassa vähän lisää lankaa. Reissuni kesti jotain kuus tuntia ja sen jälkeen olin aikas poikki...


Viikon urotyö oli torstaiaamuninen imurointi! Jakkara pyllyn/polvien alla könysin pitkin kämppää ja sain suurimmat villakissat pyydystetyksi. Hommaan kului suunnilleen neljä kertaa enemmän aikaa ku tavallisesti, mutta kyllä olin ylpeä itsestäni (ja hikinen).


Eilen ruukkukukkieni "puhemies" kertoi roikkuvilla lehdillään, et porukalla on jano. Mikä neuvoksi? Kastelukannu ja kepit ei mahdu samoihin käsiin...

Puolentoista litran vissypulloja täyteen vettä, pullot reppuun ja menoksi! Nyt kukat selviää hengissä taas muutaman viikon. Hätä keinot keksii!

Puodissa otimme pienen varaslähdön kesäaikaan. Tästä päivästä elokuun loppuun ollaan taas avoinna maanantaista perjantaihin ja lauantaisin vietetään kesää. VerkkoAnjalin on tietenkin auki koko ajan. Nyt meikäläinen lähtee taas pienelle retkelle ja palaa linjoille vasta maanataina.


Hyvää viikonloppua ja onnittelut kaikille valmistujaisia viettäville ja koulunsa päättäneille!

tiistai 26. toukokuuta 2015

Bambua pienelle

Ihan ensin kiitokset kaikille kommenteista ja paranemistoivotuksista! Ne lämmittää mieltä hurjasti ja olen ihan varma et hyvä mieli myös parantaa. Lopussa vähän nykytilannetta, mut ensin pikkuruiset kässyt.

Samaan aikaan kun itse kompuroin kinttuni tärviölle tapahtui jotain mukavaakin: Sukuun syntyi pikkuinen poikavauva! Sunnuntaina päästiin Naantaliin katsomaan vauvaa ja koko perhettä! Voi miten pieni ihminen voikaan olla!

Etukäteen en mitään Vauvelille tehnyt, joten pikkuiset ja pikaisesti tikutetut oli viemisetkin. Aikaisemmin oli ollut puhetta kypärämyssystä. Perjantaina Vauvelin äiti esitti toiveen peukalottomista pitkävartisista lapasista - vauvan kynnet on tosi terävät ja ne saa leikata vasta kahden viikon kuluttua. Tietenkään kotona ei ollut vauvalankaa, mut yks teeteen bamboo&co oli viime viikon puotikeikalla heitetty kypärämyssyä varten ikeakassiin.
Myssyn jälkeen tikuttelin ne tumput. Tekstailin vauvelin äidille et taitaa tulla aika mielenkiintoisen väriset... Vastaus oli et ei haittaa - jämälankatumput on parhaita! Kässäkassin tiskirättiosaston jämistä löytyi just ja just sen verran bambujämiä et kelpo lapaset sain aikaseks.

Bambuhan on ihanteellinen kesämateriaali ja sopii vauvalle mainiosti. Se on luonnostaan antibakteerinen, tuntuu lämpimältä kylmällä ja viileältä kuumalla ilmalla, imee kosteutta ja on suloisen pehmeää.

Kypärämyssyn ohjeen otin teeteen verkkolehdestä 1/2015 (ohjeessa teeeteen hilla). Tumput tein omasta päästä/vauvelin äidin ohjeistuksesta. Vahapiikatädillä kun ei ole mitään käsitystä vastasyntynieden kokojutuista! Toiveena oli vähintään 10 cm varsi ja vauvelin käsin n. 5 cm.

Myssyn piuhat virkkasin vaikka ohjeessa oli I-cordia. Puikot 2½ mm Addin pitsipyöröt ja koukku 3 mm Waves. Lankaa kului 29 g.
Kirjoitanpa tähän muistiin raapimisenestotumppujen ohjeen:
Puikot 2½ mm Knit Picks 15 cm sukkapuikot
8 silmukkaa/puikko (yht 32)
12 krs 2 o 2 n, *4 krs n, 4 krs o*. Toistetaan *-* vielä 2X. 4 krs nurin, 6 krs 2 o, 2 n. Lapasosaan sileää oikeaa n. 5 cm ja päättelyt jokaisen puikon lopussa 2 o yht joka kerroksella kunnes jäljellä 4s. Päättele. Lapaslankaa kului  23 g.

Mummi sen sijaan on valmistautunut vauvan tuloon. Jo pari kuukautta sitten valmistui Estelle teeteen primanovasta ja junasukat ja lapaset teeteen helmistä:
Muuten - meillä oli "pikkuisen" vaikeuksia ohjeen kanssa. Minä konsultoin puhelimessa kun äiti ihmetteli tulostamaani pdf-ohjetta. Jotenkin meillä ei ollenkaan ollut sama näkemys. Vasta tuolla kaarrokkeen puolivälissä huomasin, että printatun ohjeen kaaviosta puutui 1 silmukka! Ei ihme et meillä ei oikein meinannut yhteisymmärrystä löytyä kun itse katselin ohjetta tietsikan ruudulta ja siellä oli kaikki ihan ookoo! Nätti nuttu joka tapauksessa tuli ja toivottavasti lämmittää vauvelia. Ainakin sen tekeminen välillä suorastaan kuumensi sekä tekijän että konsultin :)

Minäkin sain "lahjan":
Toivotaan, ettei Vauvelin jalka kasva ihan yhtä suureksi kuin isällänsä...

Eilinen oli mukavien uutisten päivä. Aamulla Tyksin röntenin jälkeen lääkäri sanoi ettei jalkaa tarvii leikata. Mun mielestä ne kuvat oli ihan samanlaiset ku viikko sitten, mutta mulle vakuuteltiin että kyllä se siitä luutuu. Viikko vielä ilman varausta kintulle ja sitten pari viikkoa pienellä opettelulla ja sit uus kuvaus ja kipsinvaihto...

Muitakin kivoja juttuja tapahtui eilen. Äitija isä löysivät mulle sopuhintaiset kipsinmentävät caprit ja toivat parvekekukatkin samalla reissulla. Pienestä se on ilo kiinni - oli se vaan mukavaa lähteä yhtiökokoukseen kun voi laittaa päälleen muutakin ku pyjaman! Illalla Karvinen auttoi istuttamispuuhissa:
Tuolla reunassa se ilkeä rappunekin näkyy - tosin Karvis on sitä vähän jo oikaissut ja yhtiökokuksessa ilmeni et muutenkin pitäisi tämän talon pihajuttuihin tulla viimen korjausta!

Projektipäällikkö Tassu yritti salaa osallistua istutuspuuhiin;
Ekan kerran koskaan nähtiin sen piiloutuvan parvekkeen kiipeilypuun allaolevaan laatikkoon! Kyllä me oltiin ilkeitä kun häädettiin katti sisälle projektin ajaksi.

Tänään on kaikista kivoista jutuista huolimatta ollu vähän mieli matalalla. Parasta lääkettä on tää: