Tunnisteet

Neule (148) Blogikissan seikkailut (126) Anjalin (123) Lankaa (117) Mökkihöperöt (110) höpöhöpö (73) Sukat (65) Valmis 2013 (65) Valmis 2015 (64) Valmis 2016 (56) Valmis 2014 (55) virkkuu (44) Tyks Sytomyssykampanja (34) Huivi (33) Verkkokauppa (33) Alpakka (31) Knit Picks (31) valmis 2017 (29) teetee (28) Hyväntekeväisyys (25) Pipo (24) Verkkolankakauppa (22) vauvaneule (21) joulu (20) messut (20) tilaustyö (20) Puikot (18) sukkalanka (18) Katia (17) Ulkoilua (17) Pitsineule (16) Tossut (15) tärvellykset (15) KnitPro (14) Pyöröpuikot (14) hyvä mieli (13) Tundra (12) huovutus (12) Kirjonta (11) Pallas (11) Sukkasato 2014 (11) Askartelu (10) SMC (10) lapaset (10) teetee neulelehti (10) valmistuneet 2012 (10) Myssy (9) Poncho (9) Sukkasato 2015 (9) Waves (9) Helmi (8) Salla (8) Sukkasato 2013 (8) Susukatastrofi (8) tilausneule (8) värjäys (8) Addi (7) Arvonta (7) lahja (7) tiskirätti (7) Jottai ihan muuta (6) Tilastoja (6) alpakkasukkalanka (6) bambulanka (6) haaste (6) teetee Saga (6) Blogi (5) Junasukat (5) Kirjoneule (5) Novellikoukku (5) Primanova (5) Puuvillaa (5) puuvillalanka (5) Koukkuaminen (4) Neulomakerho (4) Pääsiäinen (4) Step (4) kauluri (4) kädentaitomessut (4) virkattu hattu (4) yllätys (4) CAL (3) Ergonomics (3) Hullun Halpa lauantai (3) Neulojan ensiapupakkaus (3) Quetzal (3) Rowan (3) Ryijy (3) Rähinää (3) Zing Cubics (3) bambusukkalanka (3) kypärämyssy (3) käsityönäyttely (3) tuubihuivi (3) valmiskauppa (3) Arne & Carlos (2) Arte (2) Bolero (2) EXP (2) Elegant (2) Felted Tweed (2) Hardanger (2) Juuret (2) Kesäkauppa (2) Kierrätys (2) Käsityökirja (2) Laukku (2) Lumio Fine (2) Makrame (2) Mathildedahl (2) Pellavalanka (2) Regia (2) San Remo (2) Sirdar (2) Siskorusettisukat (2) Suomi 100 (2) Tahiti (2) Tunnustus (2) Turku (2) koru (2) mekko (2) palmikkoneule (2) pikkutytön mekko (2) pop up (2) teetee Apollo (2) teetee Hilla (2) teetee neuleviikko (2) teetee virkkausviikko (2) Adriafil (1) Adriafil Primula (1) Amina (1) Baleno (1) Bambupyöröt (1) Bremont (1) Bucaneve (1) Caleido Lace (1) Helmivene (1) Hilos Omega la Espiga (1) Juhlat (1) Katia Arte (1) Katia darling (1) Kool Aid (1) Kotivinkki (1) Kuokkala (1) Lankakakku (1) Lankkuneule (1) Lumi (1) Magig loop (1) Muistot (1) Pöllöpipo (1) Rainbow (1) Revontuli (1) Sevilla (1) Silkkilanka (1) Sirdar Baby Bamboo (1) Terijoki (1) Turvalonkero (1) Tölkkinipsut (1) Valeampiaispesä (1) hahtuva (1) heijastinlanka (1) nettineulekurssi (1) neulemekko (1) neuletekniikka (1) pannulappu (1) ruokaa (1) saumat (1) trikoo (1) tunika (1) verkkokurssi (1) villahousut (1) virkattu matto (1)

keskiviikko 27. helmikuuta 2008

Vanhat villasukat mikrossa


Kässärintamalla on ollut tosi hiljaista viime aikoina… Olen tässä pohtinut että onkohan syy siinä että kun vanhenee, niin juhlista toipuminen vie aina vaan enemmän aikaa!


 


Tosissaan syy on Suojelusenkeli-kanavatyö, jonka heikkona hetkenä lupasin tehdä. Kanavatyö on ensimmäiseni ja tosissaan muuttanut asennettani näitäkin töitä kohtaan. Olen aina pitänyt kanavatöitä jotenkin ”helppoina” – senkun vaan ompelee langat maalauksen mukaan! Mut oikeasti siinä on hemmetin paljon työtä! Loppusuoralla ollaan, mut varmaan menee vielä viikko ennen kuin sen saa kehystykseen. Enkä varmasti hurahda tähän lajiin. Puikot ja lanka on mun juttu.


 


Kun kerran on pakko tehdä jotain niin en anna itselleni lupaa tehdä mitään hauskaa neuletta. Onhan työn alla Snuggly Tiny Tots –langasta vauvan bolero ja Mandarin Naturalista lapsen pusero ja kuntopyöräilysukat Trekking Hand Artista, mut kun sen kanavatyön pitäisi tulla joskus valmiiksi… Ja töissä päivät on menneet tärpätin ja yhden onnettoman lapasohjeen kimpussa!


 


Pitäähän elämässä kuitenkin olla jotain hauskaa ja niitä Kool Aid -litkuja oli parvekkeella vielä seitsemän purnukkaa jäljellä. Parvekkeella siks, et pelkäsin niiden homehtuvan huoneenlämmössä. Puodin ylähyllyltä löytyi beessiä Kitten Mohairia kerä, josta puuttui vain pari metriä. Olihan ihan pakko kokeilla miten Koolit tarttuu mohairiin (eikä beessi edes ole mikään väri, joten jos homma menee poskelleen niin ei pal haittaa). Tulos on mielenkiintoinen… Mut edelleen niitä värejä oli jäljellä! Niinpä me Tassun kanssa värjättiin mun vanhat harmaat (tehdastekoistet) pilkkisukat! niistä tuli HIENOT! Varmaan ahvenetkin tarttuu pilkkiin paremmin kun kalastajalla on noin hienot villasukat jalassa. Tai ainakin jaksaa narrata kaloja pidempään kun ei paleleJ


 


Kuvat tulee sit myöhemmin. Karvinen kun on Nizzassa duunimatkalla ja vei sen pikkukameran mukanaan… Jättihän se sen hienon kamalan kalliin oman kameransa tuonne vaatehuoneen hyllylle siltä varalta että tarvitsisin. Mut arvatkaas osaanko/uskallanko koskea koko aparaattiin. Vaan taitaapa Karviskin olla pikkuisen pulassa kun ei ole löytänyt neulelehtiä vielä… ja ilman tuliaisia ei ole ketään vastassa lentokentällä… joku kuva sentään pitää laittaa joten se on tietysti tämä värjäysapulaiseni. Uskon, että se ilahduttaa ainakin FifiäJ


 


sunnuntai 24. helmikuuta 2008

Koolauskokeita


Eskari-ikäisen lankapuodin synttäribileistä tuli sittenkin kunnon lastenjuhlat, vaikka saippuakuplat unohtuikin kotiin eikä tarjolla ollut tikkareita. Syynä oli nää hassut Kool Aidit, jotka parahiksi tulivat torstaiaamuna… Hirveällä hässäkällä piti tietysti alkaa niitä yötämyöten kokeilemaan. Tunnetusti mulla ei ole tapana lukea ohjeita, ennen kuin on pakko – paljon hauskempaa on oppia kantapään kautta ja vasta viimeisessä hädässä hakea ohjeita netistä… Silloin tällöin olisi fiksumpaa tehdä asioita päinvastoin… Ja olihan Jossu kokeillut koolausta aikaisemminkin.


 


Kaikissa kokeissa oli puolikas vyyhti Kamenaa eli 50 g 100% villaa. 4 ensimmäistä oli luonnonvalkoista ja kaksi viimeistä oli vaalean harmaata.


 



 


Kuvassa näyte nro 1 on oikeassa reunassa. Näyte seiska on keltainen Maijanjämä, joka löytyi parvekkeen jämälankavarastosta ja mätättiin saaviin, kun väriä näytti lilluvan vadin pohjalla ylen määrin.


 



  1. Värit: Berry Blue ja Black Cherry. Vettä oli ½ litraa/väri

  2. Värit: Lemon Lime ja Slammin Strawberry Kiwi. Vettä 4 dl/väri

  3. Värit: Lemonade ja Soaring Strawberry Lemonade. Vettä 3 dl/väri

  4. Värit: Mango, Grape, Tropical Punch. Vettä 2,5 dl/väri

  5. Värit: Pina Pineapple, Strawberry, Pink Lemonade. Vettä 2,5 dl/väri

  6. Värit: Orange, Jamaica, Cherry. Vettä 2,5 dl/väri

 


Mitä opin?


 


Ensiksi ajatellen en yhtikäs mitään. Kolme vyyhtiä kamalanvärisiä lankoja oli kokeiden tulos… Ja aikakaan heti ei innosta neuloa noista koelangoista mitään. Ehkä jotakin kuitenkin jäi reppuun tästäkin hassutuksesta. Tärkeintä se, että homma oli hirmuisen hauskaa! Seuraavat kommentit on ”musta tuntuu” –juttuja ja vinkkejä otetaan vastaan ilomielin!


 


·        Hempeitä vauvavärejä saa aikaiseksi, jos väriliuos on laimea eli vettä on paljon


·        Vyyhdit saa kastua ajan kanssa, silloin väri ottaa kiinni paremmin


·        Valkoinen lanka värjäytyy kirkkaammaksi, harmaan langan värjäystulos oli (omasta mielestäni) kauniimpi – luonnollisempi väri


·        Jos jostain syystä on ostanut jotain ihan kamalan väristä lankaa niin langan voi uudistaa koolaamalla ja se voi saada uuden elämän. Kuvassa toinen vasemmalta oli se Maijanjämä, joka omasta mielestäni on tosi kaunista


·        Puuvillalanka ei ottanut väriä juuri ollenkaan (kuvassa vasemmanpuoleinen)


 


Mut niin hauskaa hommaa tämä oli, että kokeet jatkuvat. Haaveissa on itsevärjätyistä langoista neulottu Revontuli…


 


Ja kokeet jatkuvat...näistäkin kokeista jäi jäljelle väriliemiä, joista osa on jo käytetty ja osaa odottaa jatkoa parvekkeella... Eli palataan asiaan!

perjantai 22. helmikuuta 2008

Tunnustus


Käytiin Jossun kanssa vieraissa synttärihuumassa. Kivaa oli!


Tänään tulivat myös ne Kool Aidit ja vieraissa käynnin jälkeen tulimme kiltisti kotiin ja teimme kokeita kaikilla viidellätoista värillä. Ja taas oli hauskaa!


Lisää tarinoita seuraa myöhemmin!


p.s. Kiitokset kaikille onnitteluista ja visiiteistä

torstai 21. helmikuuta 2008

Lankakaupan 6-vuotissynttärit


Kuusi vuotta sitten tähän aikaan olin… maailman onnellisin, umpiväsynyt, peloissani, innoissani, kauhuissani! Viikkoa aikaisemmin oli toteutunut unelmani ja minulla oli oma lankakauppa. Viikko oli mennyt äidin ja isän kanssa yötä päivää remonttia tehden ja torstaina 21.2.2002 oli avajaisten aika!


 



 


Kuusi vuotta on kulunut ja edelleen olen onnellinen, umpiväsynyt, kauhuissani ja innoissani! Jos olisin silloin tiennyt miten paljon opittavaa minulla on en olisi ikimaailmassa uskaltautunut tälle tielle. Onneksi en tiennytJ Alkuaikoina keskustelu asiakkaiden kanssa kävi usein näin: ”En ole ikinä kuullutkaan!”, ”Oletkohan sellaista aikaisemmin täältä ostanut”? ”Mistä päin sitä silloin haettiin”? ”Mitäköhän se maksoi”? Paljon olen oppinut ja edelleen joka päivä opin uutta! Joskus,  harvoin, tulee sellainen olo että osaan jotain ja voin jakaa asioita muidenkin kanssa. Seuraavana päivänä taas putoan maan pinnalle ja vähän sen allekin huomatessani, etten tiedäkään mitään.


 


Näin eskari-ikään päässeenä haluan kiittää kaikkia ihania asiakkaitani. Toiset ovat kulkeneet mukanani alusta alkaen – toiset tulleet mukaan matkan varrella. Joitakin olen kohdannut vain ohimennen, toisista on tullut oikeita ystäviä. Suurimmat kiitokset kuuluvat äidille ja isälle, jotka ovat tukeneet ja auttaneet, valaneet uskoa silloin, kun maailma on ollut musta ja jakaneet ilon hetket aurinkoisina päivinä. Ilman heitä ei huomenna juhlittaisi kuusivuotissynttäreitä! Kiitos myös Karviselle. Ukkokulta sietää melkoisen hyvin kuusipäiväiset työviikot ja langat ja puikot ja langat ja puikot ja langat ja puikot…vieläpä on oppinut työmatkoiltaan tuomaan tuliaisiksi neulelehtiäkin!


 


Siispä tervetuloa synttärikahville Anjalinille


Saloon Annankadulle torstaina-perjantaina-lauantaina!


Paakelssiakin tarjolla kera mukavien lanka- ja kangastarjousten!


 


t. Susu

tiistai 19. helmikuuta 2008

Kevätuutta lankakaupassa


Ihana kevätaurinko paistaa ja ensimmäiset kevätuutuudet ovat jo tulleet puotiin.


 


Ensimmäisenä 100 % puuvillalanka Sandnesin Mandarin Naturell. 50g kerässä on lankaa 130 metriä, puikkosuositus 3½ ja tiheys 22 silmukkaa. Langassa on yhdeksän toinen toistaan iloisempaa väriä ja kohtuullinen hinta. Puikoille olen saanut sen mallitilkun verran ja mun sormet tuntuu tykkäävän siitä kovasti. Puikoille pyrkii lapsen pusero kirkkaan vihreästä.


 


Viime kesänä rakastuin Hjertegarnin Blend Bamboo –lankaan. Kun yhtenä keskiviikkoaamuna sain siitä pikku teepaitani valmiiksi niin päätin, että mitään muuta en sit loppukesästä käytäkään! Lanka on ihanan pehmeää, 70% bambua, 30 % puuvillaa ja sopii mainiosti myös vauvaneuleisiin. Puikot 3-3½, tiheys 26 s ja kerässä on 50g/150m. Kevään uudet värit ovat upea suklaanruskea ja lila.


 


Toinen viime kesän suosikkilanka Sirdarin Just Bamboo on saanut pari uutta kivaa väriä. Toinen on vaalean vihreä ja toinen (apua mikä toi väri on?) harmaan lila tai lilan harmaa – joka tapauksessa tyylikäs väri. Sirdarin mukaan värit on ”Pretty Green” ja ”Lavender Leaf”.


 


Ensin oli se lampaanharmaa sukkalanka…sitten tuli värit…sitten itsestään raidoittuvat ja terveysvaikutteiset ja ties vallan mitä! Ja nyt sit mennään takapakkia lujaa. Nyt on muotia värjätä itse omat sukkalankansa ja sitä varten on nyt Zitronilta värjäykseen sopivaksi valmisteltu Trekking Undyed. Lanka on luonnonvalkoinen, 100 g vyyhdillä lankaa on 420 m. Koostumus on 75% villaa ja 25% polyamidia. Ensimmäiset vyyhdit on jo puodissa ja lisää tulossa. Ja ettei onnettomat koolauskokeeni pääsisi unohtumaan, niin tilasin tänään myös Kool Aideja, jotka on putiikissa varmaan jo loppuviikolla… Niitä tullee sen verran että riittää muidenkin kokeiluihin!


 


Pikkuisen paksummasta kesälangasta Pantinosta on hyllyssä vasta kolme väriä ja puikoillekaan se ei ole päässyt edes tilkun vertaa. Tuntu on miellyttävä ja värit myös. Lanka on puuvillan 60% ja akryylin sekoitus ja puikkosuositus on 4-5.


 


Palailen asiaan kun taas jotain uutta putkahtaa ovesta sisään!


 


t. kesät ja talvet villasukissa tassuttava Susu


 

sunnuntai 17. helmikuuta 2008

Sukankutomisen energiankulutus?


Asun niin paljon hienossa taloyhtiössä, että meillä on merinäköalan lisäksi oma kuntosali! Käytännössä se tarkoittaa talon toista pyöräkellaria, johon on koottu asukkaiden käyttämättömät kuntolaitteet, joita kaikki saavat hyödyntää. Aktiivisia käyttäjiä on talon 26 asukkaasta kaksi ja meitä satunnaisia on varmaan toiset kaks… Jotenkin sohva ja käsityöt houkuttaa paljon enemmän kuin kuntopyöräily betoniseinää tuijotellen! Kesä tulossa ja läskiä on kertynyt taas parin vuoden takaisesta ”hyvästä hetkestä” joten asialle tarttis tehrä jottai.


 


Niinpä Tassun sunnuntailenkin jälkeen laitoin saunan lämpiämään, otin itseäni niskasta, nappasin vesipullon ja sukankutimen mukaani ja painuin pyöräilemään. Puolessa tunnissa pyöräilin 10,03 km, kudoin 20 kerrosta  bambusukkalankaa puikoilla 2½, ja kulutin 201 kaloria. Eli sukankutominen kuluttaa n. 10 kaloria/kerros.


 


Neulominen siis laihduttaa!


 


Niin ja meri meni toissayönä jäähän jo toisen kerran tänä vuonna. Viimeeksi se oli jäässä 4.1.

Sain Mannekiinin!


Jotain on kaikkien kohkailujen ja tohotusten välillä valmistunutkin. Kuvia vaan en ole saanut aikaisemmin, kun pihtaan tuota lankaa, enkä millään raaski tehdä mallitöitä kokoa XXXL eli itselleni. Keskiviikkona äiti tuli puotipuksuksi ja sain viimein kuvattua sekä Noroboleron että hihattimen, joka oli se "must" valovirkkuukoukkutyö. Tässä se paljonpuhuttu bolero:



  


Lankaa (Noro Silk Garden Lite, väri 2015) meni näppituntumalla 3,5 kerää ja puikot oli 4½.


 


Päivä lankakaupassa on aina niin hauska, että äitiäkin tanssitti koko päivänJ Ainakin noi kuvat näyttää jammaavalta. On se masentavaa, kun kaikki neuleet näyttää pienen ja simpsakan äidin päällä niin hyviltä ja kun kokeilen niitä itse, niin makkarankuoriefekti on valmis. Ja taas on painonvartijaohjeet lukusessa… Vielä kun löytyisi jostain Puhti ja Selkäranka. Askelmittarikin päätti lopettaa niiden vähienkin askelien mittaamisen, joten lenkille lähtö vaatii entistä enemmän noista kahta tyyppiä (P&S) jotka ovat koko ajan piilossa.


 


 


 


Boleron ohje lötyi Noro Mini Knits-kirjasesta ja englannin kieleen totuttuani voin kertoa et hyvä ohje oli! Epäilin hiukan tuota resoria kun ne yleensä aina joko kiristää tai lörppää, mutta tuo istui etukappaleeseen kuin hiiri kissan suuhun. Hihatin oli Sandnesin Joulu 07 –lehdestä. Sekin oli muuten hyvä, mutta hihasaumaa kannattaa hiukan lyhentää. Kitten Mohairia meni jämpitsti 3 kerää ja koukku oli se paljonpuhuttu valonelonen.


 


Päivät on jo niin paljon pidempiä, että nyt näkee kotimatkalla virkata ja kutoa mennen tullen ilman valojakin. Kesä tulossa!

tiistai 12. helmikuuta 2008

Tassun Kissanpäivä


Joskus minullakin on oikea kissanpäivä ja se oli tuossa viikonloppuna. Vähän otti päähän, kun nuo isommat otukset lähtivät lauantaina jonnekin ”ulos syömään” ja tulivat vasta yömyöhällä takaisin. Olivat sentään ymmärtäneet ostaa ravintolasta eurolla katkarapuja mulle tuliaisiks. Minäkin olisin mieluummin mennyt ulos syömään esim. hiiriä tai lintuja… Onneksi olivat ennen lähtöään purkaneet taas kerran sen kirjahyllynpuolikkaan ja leluhiiriä riitti ajankuluksi. Nyt on mun Mustaan aukkooni viritelty sellainen esto, ettei hiiret enää häviä.


 


Minä ja kirjahylly:


 


 


Karvinen (=iskä) on hiljattain innostunut valokuvaamisesta. Ihmekös tuo kun on näin hieno kuvattava! Innostuksen seurauksena kameraan hankitaan alinomaa uusia liitännäisiä, joita sitten pitää testailla. Joskus viitsin poseerata…joskus taas en. Sunnuntain ulkoilu oli kuvaamisen takia tavanomaista pitempi. Annoin iskän rauhassa leikkiä kamerallaan sillä aikaa kun bongailin varpusia, sorsia ja variksia. Välillä kiipesin puuhun.


 


Juuri, kun olin menossa iltapäivätorkuille niin kauhea ääni herätti – ovipuhelin! Juoksin ensin karkuun, mutta kun ovi aukesi ja sieltä kuului tuttuja ääniä, niin menin katsomaan. Siellä oli Mummi ja Pappa! Kun ei ole talvea tullut niin olivat laskeneet veneen ja vieneet verkot veteen. Ja kellekäs muulle ne saaliit kuuluu kuin mulle? Sain ahventa, kuhaa ja siikaa. Mitä herkkua! Pappa oli vielä perannut kaiken ruodottomaksi, joten olisin voinut pistellä poskeeni kaiken noin vain, mutta Susu pihtasi kaloja ja antoi loput vasta iltapalaksi.


 


Tässä kuvassa TIEDÄN että ahventa on tulossa


 



 


Ei hullumpaa tämä minun elämäni blogikissana ajatteleepi Herra Hassu Tassu Kissanen

Voiko Huovutuksen peruuttaa?


Joskus jostain kuulin, että jos joku tekele huopuu liikaa, niin sitä asiaa voi auttaa liottamalla sitä hiushoitoainevedessä ja venyttämällä. Sen verran nyppii tuo liian pieneksi kutistunut jättisäkki, että päätin kokeilla. Olen tästä hoitoaineniksistä kertonut muutamalle asiakkaallekin ja yksi on jopa kertonut onnistuneensa. Olin siis toiveikas!


 


Ostin lähikaupasta markkinoiden halvimman hoitoainepullon ja lauantaina lurautin sitä saaviin hyvän lurauksen ja lämmitä vettä (38 asteista) päälle. Perään nakkasin onnettoman säkkini ja huljuttelin ja liottelin sitä paljussa puolisen tuntia. Ainakin kaikki kuidut olivat siihen mennessä imeskelleet hoitavan aineen sisäänsä. Ja sitten venyttelemään! 


 


Ensin revin, riuhdoin ja nyhdin. Aikansa taisteluani sivusta sisäänpäin hymyillen seurattuaan, Karvinen tarjoutui apuun. Yhdessä siis kiskoimme kassin pyykinkuivaustelineen ympärille ja jäin jännittyneenä odottelemaan kuivumista. Kassi näyttää nyt isommalta, mutta varsinainen käyttötesti on edessä vasta huomenna… Pitää lähettää lämmin ajatus Karviselleni. Hän pitää näitä mun touhujani täysin idioottimaisena (ei se sitä ääneen sano – ainakaan kovin usein), silti hän on aina valmis auttamaan!


 


Kysymyksiä…Olisikohan säkki venynyt märkänä ilman hoitoainettakin? Ja kutistuukohan se takaisin entisiin mittoihinsa kosteassa ulkoilmassa? Toimisikohan kallis hoitoaine paremmin? Aika näyttää!


 


Maanantai-illan jatkoa… testattu on ja hiukan isompi on säkki. Mahtuu jo tietska mutta kässyille pitää edelleen olla oma kassi!

sunnuntai 10. helmikuuta 2008

Siivosinko turhaan?


Tätä viikonloppua olen odottanut ku kuuta nousemaan. Odotin kolmevuotiasta kummipoikaa perheineen Nokialta meille kyläilemään. Harvoin kun hyviä ystäviä nähdään, niin sitä odottaa ja suunnittelee viikkotolkulla ja on jo etukäteen tohkeissaan. Tarjottavat oli suunniteltu ja niihin hyviä vinkkejä saatu (kiitos Mopsinkarvalle) ja torstai-illan KIPpailut jätin väliin siivotakseni. Juomapuolikin olisi ollut hoidossa – nokialaisille olisi varmaan maistunut hyvä turkulainen kraanavesi…


 


Ja voi onnetonta! Koko Nokian sakki poti flunssaa ja kauan odotettu tapaaminen siirtyi tulevaisuuteen. Mieli oli melkoisen matalalla perjantaina puolilta päivin, mutta ruikutussoitto äidille ja muutama puodissa piipahtanut piristi päivän. Viimeksi vielä Karvisen ehdotus toteuttaa kauan suunniteltu ulkona syöminen lauantaina sai laulamaan Eppujen biisiä ”Aurinkokin paistaa, vaikkei sitä näy”. (Karvinen on jo oppinut, että tie Susun sydämeen käy vatsan kautta)


 


Otsikon kysymykseen vastaa Herra Hassu Tassu Kissanen. Se on nimittäin täysin varma siitä, että siivouspäivä on häntä varten erikseen keksitty hauska leikki ja sitä pitäisi leikkiä joka päivä! Aamulla kuurattiin kylppärin lattia. Juuriharja liikkui niin lujaa, ettei sitä saanut kiinni, mutta tassut tuntui hassulta kun lattia oli märkä. Illalla se vihreä kovaääninen letkusysteemi otettiin esille ja sen liikettä seurattiin mielenkiinnolla. Paras oli vasta edessä: lattioiden moppaus ja pölyjen pyyhintä! Moppien ja rättien pyydystys on kaikkein hauskinta! Eli en siivonnut turhaan!

Jotain on puikoillakin


Viime viikonloppuna aloitettu Norobolero on hyvällä mallilla. Kaikki osat ovat valmiina, etu- ja takakappaleet pingotettuna puodissa ja tänä aamuna syntyi toinenkin hiha. Kuvassa näkyy takakappaleen alku. Työssä oli yksi kerä lankaa. Piti samalla ikuistaa nuo Karvisen antamat keltaiset tulppaanitkin. En ole mikään kukkafani, mutta keltaiset tulppaanit kuuluvat ehdottomasti kevääseen! Niitä pitäisi olla aina ja ne uivat Inkalaisilta läksiäislahjaksi saamassani Aaltomaljakossa.


 



 


Toinenkin bolero on tulossa, malli on Novita-lehden tämänkertainen teema. Siinä lehdessä tuntuu aina olevan joku ”teema”, joka sitten ympätään joka ikiseen malliin ja toteutetaan jokaisella lehdessä mainitulla langalla. Välillä se on ananasvirkkaus ja tällä kertaa se oli tää bolero. Neule syntyy Topp Mohairista (65% mohair, 35% akryyli, 50g=190m, puikot 5½). Lanka on nyt poistomyynnissä, normaali hinta 5,75 ja nyt 3,50 euroa. Vielä ehtii:-)


 


En pääse eroon mohairista vieläkään! Kolmas puikoille päässyt on tilaustyö, eli pipo ja kaulahuivi Elfin Colorista. Malli on omani enkä tietenkään ole saanut aikaiseksi kirjoittaa siitä ohjetta ja se alkuperäinen pipo unohtui Saloon, joten homma seisoo. Alun muistin, ja pääsin eilen kokeilemaan paljonpuhuttuja Addin pitsineulepyöröpuikkoja! Ne eroaa tavallisista pyöröistä siten, että niiden kärki on terävämpi (ja puikko-osa on kullattu ja se puikkojen välissä oleva piuha on punainen). Taas kerran kävi niin, että minä, joka pidän kaikkea uutta vaan markkinointi-ihmisten keksimänä humpuukina, jouduin myöntämään, että on ne hyvät!

keskiviikko 6. helmikuuta 2008

Tärpättiä


Kummallinen kirjontakärpänen puraisee monia keväisin, heti kun joululahjavillasukista on tullut mitta täyteen ja valo alkaa lisääntyä. Itse olen täysin immuuni moisen kärpäsen puremalle. Kerran hurahdin vuodeksi Hardangeriin, mutta se meni nopeasti ohi!


 


Ja kun tuo kirjonta ei mitenkään mua inspiroi, niin en aina huomaa, että puodissa voi silti käydä ihmisiä, joita tuo onneton kärpänen on puraissut. Onneksi on ihania asiakkaita, jotka kauniisti minua ojentavatJ Eli kiitokset Annikille, joka huomautti, että piirrettyjen kaitaliinojen valikoima on niin surkea, ettei ne voi ketään kiinnostaa! (Hän tuo aina omat kankaansa, joihin sitten piirrän yhdessä suunnittelemamme mallit, joten hän ei jäänyt ilman kirjottavaa).


 


Muutaman päivän kärvistelin itsekseni ja tänään viimein koitti tärpättipäivä. Piirsin toistakymmentä kaitaliinaa, yhden nelikulmaisen ruusuliinan ja yhden huoneentaulun. Kaikki valkaistulle 100 % pellavakankaalle.


 



 


Väriaine on sellainen sininen ”kakku” jota ohennetaan tärpätillä. Siispä piirtämispäivänä (ja pari päivää sen jälkeenkin) puoti lemuaa tärpätille. Mulla on aina kauhean huono omatunto siitä ja selittelen kaikille tekemisiäni syyllisen oloisena. Ajattelen, että jos en selitä niin kaikki ajattelee et:


 


a)      lankakauppias keittää takahuoneessaan pontikkaa


b)      lankakauppias haistelee liimaa


c)      lankakauppias tissuttelee punaviiniä päivät pitkät (kieltämättä houkutteleva ajatus)


d)      lankakauppias tekee remonttia ja maalaa (olisi hyvä juttu, mut ei houkuttelevaa)


 


Kaiken lisäksi se katku on sellainen, että oltuaan siinä pari tuntia sitä ei enää itse huomaa. Joku on sanonut, ettei tärpätti tuhoa aivosoluja, mutta sen verran kaheli välillä olen, etten ole ihan varma uskoako vai ei…


 


JOS kirjoisin niin tekisin varmasti tuon huoneentaulun:


 



 

maanantai 4. helmikuuta 2008

Sunnuntain satoa


Lenkille lähdettiin kreivin aikaan. Oli ihanaa nähdä auringonsäteiden kimaltavan puhtaassa lumessa. Vain vaivoin sain pidäteltyä itseni heittäytymästä tekemään enkelinkuvia puhtaaseen lumeen! Tiedän miten kamalasti Karvinen häpeäisi. Tiedättehän sen "¨Ei kai kukaan van näe"¨ -katseen? Kotiin tullessa päätettiin, että Tassullekin pitää antaa tilaisuus nauttia lumesta. Pilvet olivat jo peittäneet taivaan, mutta ei se kissaa haitannut yhtään. Maailma oli ihana ja lumen alta löytyi vaikka mitä jänniä hajuja!


 


 


Hassua ajatella, että vuosi sitten tuo meri oli jäässä ja siellä saattoi tehdä enkelinkuvia...


 


Sisälle tultiin, kun auringosta ei enää ollut tietoakaan. Hyvä niin - ikkunat on aika kauhean näköiset... Puikotkin saivat välillä kyytiä kerroksen silloin, toisen tällöin. Tassu joutui tuon tuostakin evakkoon parvekkelle, koska on niin kovin auttavainen. Häntä ei pahemmin häätö haittaa, bongailee vaan ohi kulkevia koiria ja lenkkeilijöitä. Evakkoon joutumisen syy ei ollut kukkamultien vaihto vaan banaanipuun hautajaiset. Banaanipuu sai hiljaisen hetken (rahapuu oli saanut sen jo aikaisemmin viikolla) ja pilkkulehti(?) sai ansaitsemansa isomman asumuksen. Siinä sivussa tuli hiekkalaatikkokin pestyä.


 


Viimein oli Kassi-Alman jättikassikin valmiina huovutukseen. Karvisen ilme olisi pitänyt saada ikuistettua ja - jos totta puhutaan, niin olin itsekin sitä mieltä, että taisi tulla liioiteltua kassin koon suhteen. Karvinen on viime torstaista lähtien tarjoillut auliisti kaikenmoisia teoreettisia konstruktio- ynnä lujuusideoita laukkua varten (enkä minä tietenkään ole kuunnellut) ja laukku vaan on itsekseen kehittynyt siinä tehdessä.


 


 


Latasin kassin pyyhkeen kanssa koneeseen ja valitsin saman tien lämpötilaksi 60 astetta ja linkoukseen 1200 kierrosta. Yleensä huovutan 40:ssä ja linkoan 800 kierroksessa.


 


 


Yllättävän toimivalta näyttää. Vielä on kassi kostea enkä uskalla sovittaa siihen läppäriä (siitä varmasti syntyisi kolmas maailmansota). Pyyhe on entinen valkoinen.


 


p.s. Karvinen kuule... Ei sun olis tarvinnut itseäsi ruveta silpomaan. Olisin mä ne salaattiainekset vähän vähemmälläkin dramatiikalla suostunut pilkkomaan!


 


 

sunnuntai 3. helmikuuta 2008

Sunnuntaiahistusta


Neljä kerrosta Noron Silk Garden Liteä on puikoilla! Nam! Vastoin tavanomaisia tapojani tein jopa minikokoisen mallitilkun ennen kuin aloitin. Mullahan on tapana paasata niistä mallitilkuista aina ja kaikille, mutta itse teen niitä harvoin ja sit puretaan. Vyötteessä oli puikkosuositus 4,2-4,8 ja se tuntui kovin paksulta. Loin kuitenkin silmukat 4,5 puikolle ja jälki näytti ihan ookoolta. Tarkoitus on tehdä pikkuinen bolero, jonka ohje on Noron Mini Knits vihkosessa. Mielenkiintoista nähdä mitä siitä tulee kun ohje on enklannin kielellä monimutkainen kuin mikä. Joskus tuntuu siltä että joissain ohjeissa pitää yksinkertaiset asiat kertoa tosi vaikeasti… Bolerosta tulee malli puotiin. Ohjeen suurimmassa koossa on rinnanympärys 107 cm ja mulla se on ainakin 1,2 metriä. Ehkäpä teen itselleni hamassa tulevaisuudessa jotain.


 


Taitaa unohtua kaikki hyvät sunnuntaisuunnitelmat. Oli tarkoitus:


 


Käydä lenkillä. Mut ku tuulee kylmästi ja puikot vetää puoleensa…


Vaihtaa kukkapurkkien mullat. Mut se olisi varmaan hankalaa kun Tassu auttaa liikaa. Ja puikot vetää puoleensa…


Pestä pyykkiä. No sen vois tehdä vaikka puikot vetää puoleensa.


Tehdä valmiiksi huovutettava säkki, johon mahtuu kannettava, meikkipussi, puhelin, lompsa, muutama käsityö ja pienet kauppaostokset. Mut ne puikot ei vedä puoleensa kun Noropuikot vetää puoleensa…


Pestä Tassun hiekkalaatikko. Mahdollista (=pakollista). Vaikka puikot vetää puoleensa…


Tehdä kunnon ruokaa. Onneks pakastimessa on peruna-sipulisekoituspussi kun kerran puikot vetää puoleensa…


Viettää laatuaikaa Karvisen ja Tassun kanssa. Ei ne varmaan häiriinny vaikka puikottelen siinä samalla… Niiden on hyvä kehittää isä-poikasuhdettaan…


 


Kaiken lisäks aurinko paistaa niin ihanasti, että on pakko lähteä ulos jossain vaiheessa!


 


Ahistaa…

perjantai 1. helmikuuta 2008

Lankaa tiskin alta (ja päältä)


Tällä viikolla yksi asiakkaani totesi, ettei hänestä olisi lankakauppiaaksi, koska ei haluaisi luopua mistään ihanasta langasta. Tästä on kulunut jo muutama päivä, mutta vasta tänään huomasin olevani juuri sellainen lankakauppias!


 


Viime sunnuntaina pääsin käymään muutamassa lankatukussa Helsingissä haistelemassa, hypistelemässä ja kuulemassa kevään uutuuslangoista… Mukaan tarttui jo matkalta pari väriä Noron Silk Garden Liteä ja viikolla sain postissa pari väriä lisää! Näistä on yhdet kerät olleet tiskillä muidenkin nähtävänä, mutta muut langat ovat takahuoneen pöydällä. Niitä sitten itsekseni silittelen ja hypistelen ja haaveilen niistä tehtävistä neuleista… Ihan kuin en malttaisi luopua niistä ollenkaan! Tiedoksi kaikille et kyllä ne ihan kaupan ovat! Ja jos joku ei vielä ole tutustunut Norolankoihin niin ne on jaappanilaisia käsinvärjättyjä lankoja. Silk Gardeneissa on 45% silkkiä, 45% kid mohairia ja 10 % villaa. Slik Gardenissa on 50g/100m ja Litessä 50g/125m. Liten on mun ajatuksissani ikään kuin kevät/kesälanka kun on kerran ohuempiJ Hinta on molemmissa 12,60 eur/kerä.


 


Tässä uudet Litet, värit on luonnossa vielä ihanammat!


 


 


Jotta ihanille Noro silk Garden Liteille saadaan tilaa, niin loput Noro Kureyonit myydään pois seitsemän ja puolen euron kerähintaan (norm. 10,10). Noro Kueyon on 100% villaa, 50g/100m. Siitä saa esimerkiksi tosi hienoja lepakoita tehtyä…Sitä voi myös huovuttaa. Tässä värit: