tiistai 28. huhtikuuta 2009

Terveiset Keravalta


Kiitos kaikille edellisen postauksen kommenteista! Uusi pusero oli koekäytössä heti sunnuntaina, kun äidin kanssa lähdettin kohti Porvoota ja Tekstiiliteollisuuden jälleenmyyjäkokousta. Varsinkin tähän aikaan vuodesta moiset sunnuntaityöpäivät ketuttaa suunnattomasti – arvatkaapa kuka mieluiten viettäisi aurinkoisen vapaapäivänsä mökillä? Onneksi äiti lähti matkaseuraksi!


 


Ensimmäistä kertaa elämässäni olin meossa Porvooseen, joten olimme varustautuneet netistä printatulla ajo-ohjeella, navigaattorilla ja kartalla ja matkaan varasimme runsaasti aikaa, jotta meillä oli eksymisvara. Matkamusana kuunneltiin Edtih Piafin säveliä suomeksi ja välillä kommentoimme navigaattoritädin herjoja. Täti kun oli vähän ulalla kun ei tunnistanut uutta moottoritietä… Perille löydettiin kuitenkin hienosti ja kun ajoimme sillan yli Porvoon vanhaan kaupunkiin niin kyllä harmitti, että jätin kameran kotiin! Kännykameralla yritin ikuistaa näkymiä – tuli ihan sellainen olo että nyt ollaan ulkomailla! Yhtään ei enää harmittanut parin tunnin autossa istuminen!



Teeteeshop löytyi helposti (Rouva Navigaattorikin kertoi että ”Olet perillä”). Laitoimme auton parkkiin ja lähdimme kiertelemään vanhaa kaupunkia. Kirkossa oli jumalanpalvelus meneillään joten ihailimme kirkkoa vaan ulkoa.



Yhdeltä palasimme upeaan valoisaan ja tilavaan myymälään ja saimme muiden lankakauppiaiden kanssa kuulla syksyn neulemuodista ja lankauutuuksista. Välillä pääsimme 1800-luvulle, kun silloinen kauppiaan rouva kertoili elämästään ja Porvoon tapahtumista vuonna 1809. Nykypäivään ja tulevaan syksyyn palattiin kivan neulemuotinäytöksen myötä. Pienet ja vähän isommat mannekiinit esittivät meille syksyn neulemalleja. Lopuksi saimme hypistellä uusia lankoja ja tehdä ostoksia myymälässä.


 


Syksyn neulemuodin kerrottiin olevan aiempaa värikkäämpää. Luonnonvärejä piristää voimakkaat violetit, vihreät ja hehkuvat punaiset ja sinisen eri sävyt. Ylelliset luonnonmateriaalit eri sekoituksina ovat edelleen suosittuja. Merinoa…alpakkaa…silkkiä…kahsmiria…nam ja lääh! Oma kokemukseni parilta aikaisemmalta vuodelta on ollut se, että vaikka yleisesti muotivärit ovat olleet ankean harmaita, niin syksyn neuleisiin valitaan joka tapauksessa jotain piristävämpää. Iltojen pimetessä tarvitaan punaista! Ensi syksynä neulotaan isoja jakkuja, pikkupuseroita ja kuten ennenkin suuria myssyjä ja huiveja. Ja kauhistus – pompulaa on entistä enemmän…


 


Teeteelankohin on myös tulossa muutama uusi ihanuus. Babyalpakka ja silkkiä taiteilijoiden käsin maalaamana kahdeksassa värissä sekä lenkkialpakkaa. Vaikka kesä on edessä niin odotan jo syksyä!


 


Tilaisuuden päätyttyä aurinkoinen sää houkutteli meidät vielä kiertelemään Porvoon mukulakivikatuja. Poikkesimme terassille herkulliselle mustikkakakulle ja kahville ennen kotiinlähtöä. Taas tuli sellainen fiilis että tällaista ei voi olla Suomessa!


 


Kotimatkan alkaessa annoimme Rouva Navigaattorille suunvuoron. Se oli tulomatkalla yrittänyt ohjata meidät kolmoskehälle, joten ajattelin että kai se sitä kautta kotiinkin ohjaa. Monta kilometriä ajettiin ja tie muuttui koko ajan pienemmäksi kinttupoluksi…Toisella puolella oli metsää ja toisella puolella joki. Äiti oli sitä mieltä, että kohta ollaan varmasti Venäjän rajalla…Minä kuitenkin katsoin kelloa ja aurinkoa ja totesin että länteen ollaan menossa (vähän niinku Crocodile Dundee). Rouva N. vaikeni… Ja me eksyneet kikatettiin ihan hervottomana! Oli ollut vähän puhetta, että tavattais ystäväni matkalla kun ollaan samalla suunnalla menossa vastakkain jossain vaiheessa. Olin juuri sanonut et ”Jos se Ellu nyt soittaa niin en kyl vastaa! Mä en kehtaa kertoa että me ollaan eksyksissä”. Ja sit se puhelin tietty soi… ja mä vastasin. Yritin kuvailla missä me ollaan ja multa kysyttiin et ”Onks teijän oikeal puolel kaks kirkontornii”? Siis miten voi olla mahdollista, että turkulainen, joka on asunut viimeiset kakskyt vuotta manseessa ja ulkomailla voi heti tietää missä me oltiin vaikka me oltiin KESKEL EI MITTÄÄ!


 


Saimme tiukat ohjeet ajaa suoraan kunnes tulee liikennevalot ja edelleen suoraan ja seuraavista valoista oikealle ja parkkiin Nesteen pihalle. ”Ja sit pysytte siäl! Mä tulen kymmenen minuutin päästä.” Me oltiin jouduttu Keravalle! Voi sitä riemua ja kaakatusta kun eksyneet matkalaiset näkivät pelastajansa! Saimme lisäohjeet kotimatkaa varten ja pikaisten kuulumisten vaihdon, valokuvien ja halausten jälkeen lähdimme kotimatkalle. Äiti kyllä innoissaan oli hypätä vieraan auton kyytiin…


 


Kun viimein löysimme ensimmäisen Turku-kyltin laitettiin Lasse Mårtenssonin merelliset laulut soimaan täysillä (tää on vaihtoehtoinen tapani ilonpurkauksiin silloin, kun saippuakuplien puhaltaminen on mahdotonta). Laulaen ja nauraen kiisimme kotia kohti. Pysähdyimme vielä kerran hauskuuttamaan levähdyspaikalla olevia rekkakuskeja:


 


Tää kuva lähetettiin Keravalle todisteeksi siitä, että me löydettiin kotiin!


 


Sain hillittyä ostohimoni Porvoossa kun pitää säästää rahat Prahanmatkalle. Tassu sai kuitenkin tuliaisiksi uuden hienon ruokakupin:


 


Illalla aloitin pakkailun matkaa varten. Miten mahtaakaan käydä ulkomailla, kun kotimaassakin onnistun eksymään? Onneksi Karvinen on luvannut pitää musta huolta. Ja Rouva N. saa luvan jäädä tänne!


 


Prahaan on luvattu loppuviikoksi sadetta ja ukkosmyrskyjä…Niin mun tuuriani. Jos jossain päin maailmaa tarvitaan vettä niin Susu sinne vaan lomalle! Ihana Karvis oli etsinyt netistä mulle sellaisen sääennusteen, jossa luvataankin aurinkoa. Mä uskon sitä.


 


Hauskaa Vappua kaikille!


Tavataan taas ensi maanantaina


(jos mä löydän kotiin).



P.S. Edit ja tiedoksi että tänään saa vielä akuuttiin vappulankapulaan apua viiteen astiSilmänisku

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Pellavainen pitsi


Kaikkien kommelluksien jälkeen pellavainen pitsini tuli viimein valmiiksi!


Kuvassa tuulettelen juuri valmistunutta korjattua neulettani...


Lanka: Marks&Kattens Linen. 100 % pellavaa, puikot 3, 125 m/50g. Valmiin neuleen paino on 520 g, mutta olen 100% varma, että menekki oli vajaat 10 vyyhtiä. Oliskohan ilman kosteudella jotain tekemistä painon kanssa?



Malli Novitakerholehdestä kevät 1995. Ihan vähän muokkailin. Alkuperäinen malli oli suoraa putkea, mutta halusin istutetut hihat joten kaventelin korvakuulolta 4,3,2x2, 3x1 s ja vastaavasti hihaan paitsi lopussa 6x1 s ja loput päättelin kerralla. Hihat istui täydelleen! Viihdyn tässä neuleessa ihan yhtä hyvin kuin lähes 15 vuotta vanhassa, monta kertaa korjatussa esikuvassaan. Tuntuu ihanalta päällä - on kevyt eikä kuuma.



Tykkäsin neuloa ja lanka oli riittoisaa. Pieni varoituksen sana pölykammoiselle - tämäkin pölyää. Itseäni ei haittaa ja varmasti pesun jälkeen irtopöly lähtee (ja pestyn tilkun perusteella ei pahemmin edes kutistu). Mutta tällä hetkellä olkkarin lattialla on tavanomaisten kissankarva-pölykoirien lisäksi muutama kivan sininen villakoira...


Porvoon reissu oli antoisa ja kotimatkan kommellusten vuoksi nyt on vatsa kipeä nauramisesta... Kiitti äidille hyvähermoisesta matkaseurasta ja parhaalle ystävälleni neuvoista, joiden avulla päästiin kotiin!

sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Ohjelmaa sunnuntaille


Heips vaan!


Jos sulla on aurinkoiselle sunnuntaipäivälle ohjelman tarvetta niin poikkeahan ihastelemaan Salon Kansalaisopiston oppilastöitä kevätnäyttelyihin! Ajat ja paikat löytyy täältä. Mä yritän poiketa siellä huomenna töiden jälkeen.


Me lähdetään kohta äidin kanssa Porvooseen kuulemaan uutisia syksyn neulemuodista!


Pellava on taas kasassa. Kuvia ehkä illalla.


Aurinkoista kevätsunnuntaita kaikille!

lauantai 25. huhtikuuta 2009

Loman tarpeessa?


Pellava tuli valmiiksi varttia vaille puolenyön. Menin heti nukkumaan ja sovitin vasta aamulla... Neule tuntui heti omalta ja juuri oikean kokoiselta. Kädentien korvakuulosta sävelletyt kavennukset ja hiha istuivat täydellisesti!



Peiliin katsoessani purskahdin nauruun - itkeäkin olis voinu...


Miten voi olla, ettei tuollaista mokaa ole aikaisemmin huomannut!!??


Vaiks mä en yleensä pura niin toi oli kyllä jo mullekin liikaa...

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Minäkö ajoissa?


Ihan tosi – olen tämän servettipidikkeeni kanssa kuukauden myöhässä!


 


Sain helmikuussa asiakkaalta tilauksen tehdä ensi jouluksi 18 tällaista ja kolme huovutettua tonttupannulappua. Lupasin tehdä prototyypin aprillipäiväksi... Varsinaisen tilauksen lupasin toimittaa heinäkuussa. Onneksi siihen on vielä aikaa. Muistelen vaan viime heinäkuussa tekemiäni tonttuja joita kommenteissa irvittiin. Loppujen lopuksi siinä kävi niin, että aikaisesta aloituksesta huolimatta niitä sai yötä myöten tikutella joulukuussa! Lankana tässä on Tove ja Funny. En punninnut kun siihen meni lankaa niin vähän, että punnitsen ne sit kaikki kerralla. Aikaa tämän väkertämiseen meni hämmästyttävät 49 min! Olenkohan mä jotenkin ennätyshidas neuloja? 


Matkavaateiden hankinnatkin on hyvällä mallilla! Kävin eilen Salon K-Kengässä, jossa avuliaan ja ystävällisen myyjän avustuksella löytyi ne kengät, joilla uskon voivani tallustaa Prahan nähtävyyksiä katsomassa viisi päivää: 


Muoti- ja tyyliblogien pitäminen tuntuu olevaan nyt jopa suositumpaa kuin neuleblogien. Ajattelin kantaa korteni kekoon laittamalla omaan neuleblogiini antimuoti-antityyli-kategorian. Siinä esiteltäis vaan vaatteita, joita on mukavaa käyttää ja jotka tuntuvat hyvältä ja ovat käytännöllisiä! Nää mun uudet popotkin on merkkiä antistress! Aloitin sisäänajon aamulla imuroimalla huushollin uusissa popoissani. Nedosta löytyi pari perin epäsusumaista paitaa. Toivottavasti niitä tulee käytettyä. Ainakin ne tuntuvat hyvältä, mutta saattaa olla että niitä pitää silittää ja sitähän mä en harrasta!



Ja nyt menen puikottelemaan pellavani valmiiksi!



p.s. Myös Tassu tuntuu olevan matkatunnelmissa – kun tulin kotiin niin se oli siirtänyt kuljetuslaatikkonsa eteisen nurkasta keskelle lattiaa! En ihmettele yhtään – Tassu pääsee Mummin ja Pappan mökille Attuun, jossa sille on tiedossa ahvenia!

torstai 23. huhtikuuta 2009

Varma tapa saada ahdistus...


...on mennä matkakuumeisena viikkoa ennen matkaa nälkäisenä ja väsyneenä juuri avattuun ostoshelvettiin! Kävin eilen Skannssissa – se kun on sopivasti kotimatkan varrella…


 


Parkkihallikammoisena etsin tietenkin parkkipaikkaa maan päältä, mutta eihän sellaista löytynyt. Pyörittyäni pari kierrosta liikenneympyrässä annoin periksi ja ajoin parkkihalliin. Painoin tiukasti mieleeni auton sijainnin ja menin ylös...


 


Suu kummastuksesta ja hämmästyksestä ammollaan kuleksin ympäri ja ämpäri. Tarvis olisi ollut ensinnäkin kengille (aina vaan mun mielestäni hyvät kengät on reissussa kaiken A ja O). Kenkäkauppoja sieltä löytyikin kivasti. Vaan ei yhtään avuliasta myyjää! Seuraava tarve olisi ollut kevättakki…ou nou. Ruuhka ja ihmispaljous on mulle ihan kauheaa (paitsi mun omassa puodissa – siellä ruuhka on kivaa ja ruuhkaksi luetaan kolme asiakasta talossa yhtä aikaaSilmänisku


 


Pakenin paikalta ahdistavasta väenpaljoudesta takaisin parkkihalliin…ja auto oli tietysti teillä tietämättömillä! Siispä vinkki: Miten löydät kadonneen auton parkkihallista? Kuleksit ympäriinsä painellen autonavaimen avausnappulaa ja katsot missä päin valot vilkkuu! Ulos ajaessa KAIKKI tiet olivat yksisuuntaisia. Parin melkein-kolarin jälkeen selvisin ulos ja kotiin.


 


Jaa et ostinko jotain? Joo totta kait! Litran maitoa ja puoli kiloa porsaan filesuikaleita Tassulle…


 


Kotona katsoin uudelleen kaapit ja löysin yhdet uudet farkut ja kahdet caprit ja ihan ookoo takin ja oikeastaan parit sisäänajetut kengätkin… Onko mun muka pakko mennä kauppaan???


 


Nyt tulee anteeksipyyntö kaikille, jotka ovat ottaneet herneet nenäänsä kun olen kutsunut Saloa tuppukyläksi! Huomisiltana menen Andiamoon kenkäkaupoille ja Nedoon paitakaupoille… Sieltä saa varmasti palvelua ja laatua ilman ruuhkaa!


 


Tänään oli taloyhtiön yhtiökokous. Aiheutin varmasti pahennusta neulomalla sukkaa koko ajan:


 


Uudet terät vuoden ekoihin Tofutsies-sukkiin. Puhki oli entiset mutta eipä langassa olekaan vahvistavia tekokuituja… Menekki teriin 33 g. Ei paha – kerästä sai yhdet sukat ja vaihtoterät ja parsimiseenkin jäi vielä 14 g


 


Ankean kokouksen jälkeen yhteinen (talon vanhimman asukkaan julkituoma) ajatus oli että vaikka yhtiön asiat on päin peetä – maa painuu, vesiputket katkeilee, ilmastointi ei toimi, vastike on kallis  ja rakentajavastuuasioista ollaan taas menossa oikeuteen niin meillä kaikilla on ihanat naapurit! Ja kenellä muulla on mahdollisuus omasta ikkunastaan seurata joutsenten pesintää! Luulen, että sain sukankutomisen anteeksi kun tuli ilmi, että mun makkarin lattialla on vähän yli kymmenen astetta pakkasellaJ


 


Ihanista naapureista puheen ollen kiitokset C:lle, jonka värvasin ottamaan kuvan viikon toka valmistuneesta:


 


Ettei vaan totuus unohtuisi niin tää on tehty kahdesta jämäkerästä. Pompulakeeppi pienempi. Menekki 128 g. Tiskityönä syntyi tää kun näytin muutamille miten pompulaa neulotaan…


 


Mut nyt on Linen työn alla. Pakko saada edes yks neule matkaan! (29.4.-3.5. lue: puoti kii)

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Pellavaa


Kyllä täällä vähän välillä neulotaankin vaikka valmista ei synny ja tämäkin keväinen viikonloppu on mennyt näissä merkeissä:



Vaikka mökillä ei oltukaan niin haravoimista riittää myös Karvislandiassa. Raivattiin lähes pystysuoraa rinnettä ja se varmasti tuntuu takajaloissa huomenna... Kiva huomata omistavansa lihaksia! Perjantaina vaihtuivat autoon kesätassut ja eilen vielä pesin ja imuroin pikku Rypäleeni. Kyllä kelpaa taas ajella!


Puikoilla on Marks&Kattensin Linen. Se on kiljunut puikoille pääsyä jo hyvän tovin, mutta maailmankaikkeuden täydellisin malli ei vaan ole tullut vastaan, joten aloitus on siirtynyt. Tästä tulee matkaneule vappuviikon "lomaselle" itselleni!



Selailin kaikki lehdet ja netin ja räveltämön mutta mikään ei kolahtanut. Viimein päätin tehdä uusintapainoksen omasta moneen kertaan paikatusta lempineuleestani... Malli on Novitakerholehdestä vuodelta 1995. Muistin ajankohdan suunnilleen. Alkuperäinen versioni on jostain tehtaanmyymälästä ostetusta ohuenohuesta puuvillasekoitelangasta. Neuloin sen aika tuoreena insinöörisnoviisina ja lahjoin yhden työkaverini kertaamaan langan tehtaan kertauskoneella kolmikertaiseksi.


Etsiessäni mallia ja selatessani vanhoja lehtia tein varsinaisen aikamatkan nuoruuteeni - opiskeluaikoihin ja ensimmäisiin "oikeisiin" työvuosiini. Miten tuottelias olenkaan ollut! Moni oma neuleeni on päätynyt kirpparille, mutta onneksi äidillä ja isällä on vielä monta jäljellä. Myös äidin ystävättärellä on ainakin kaksi minulta perittyä ihan käytössä. Neulomisintoni oli jopa niin voimakas, että tein opiskelukaverilleni neuleen siideripalkalla (vai olikohan kyseessä sittenkin rahapula ja jano...). Monet muistot, tilanteet, ilot ja sydänsurut tuli elettyä uudelleen vanhoja lehtiä selatessa ja neuleita muistellessa. Kyllä neulominen on näköjään kautta aikojen ollut mulle se tärkein "terapia", vaikka välillä meni melkein kymmenen vuotta lähes neulomati!


Satapellavainen Lin on mielestäni erityisen edukseen pitsineuleessa. Tykkään neuloa sitä, vaikka se on kertakaikkisen erilainen kuin muut lempparilankani. Siinä on ihana kiilto:



Innoissamme auringonpaisteesta kuvattiin tietysti neulekin auringossa. Jostain syystä väri on paljon vaaleampi kuin todellisuudessa. Tässä vähän oikeampi väri (tää on taas vähän liian pimeä):



Takakappaleeseen kului vain kolme 50g:v vyyhtiä vaikka se on yli 70 cm pitkä! Eli riittoisaakin lanka tuntuu olevan!


Blogikissa on aivan uupunut tämänpäiväisestä haravointi/risusavotasta. Hän osallistui hommaan juoksunarusta käsin niin tehokkaasti, että ainakin naapurin kissa tietää kuka täällä on pomo! Aamulla Tassu katsoi puoli tuntia hievahtamatta telkkarista luonto-ohjelmaa:



Lopputekstien jälkeen se yritti telkkarin takaa ja alta etsiä niitä lintuja ja siilejä ja sammakoita... Ihmetteleekö joku vielä miksi hänen rotunsa on Norjalainen Metsäpöljä?

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Suonikohjusukkalankaa


Kesävarpaatkin tarvitsevat sukkia! Ihan tosi…ainakin mun varpaat on onnelliset jopa helteellä villasukissa!


 


Tänään puodin ovesta tulla putkahti jotain ihan käsittämättömän jännittävää sukkalankaa:



Fortissima Socka Mexico on hevoskastanjalla käsiteltyä ohutta (100g=420m) sukkalankaa. Hevoskastanjan kerrotaan parantavan haavaumia ja elvyttävän laskimoverenkiertoa! Illalla Salon Seudun Kädentaitajien teemaillassa rautalankaa vääntäessäni lauleskelin mainoksista tuttuja biisejä =viimevuotista Biolanmainosta (se on mun mielestä tosi svengaava ja hauska) ja Mehukattia niin tuli mieleen Hirudoid-mainos…laskimoverenkierto…laskimotukos…SUONIKOHJUSUKKALANKA! WOW! Tästä mun on pakko tehdä itselleni polvarit kesäksi… Tää on muuten loppukuun Teeteekaupoissa tutustumistarjouksena


 


Viimeinkin jo helmikuussa lupaamani Noron silkkisukkalankaakin on saatavilla neljää väriä:



Noro Silk Garden Sock Yarn: 40% lampaanvillaa, 25% silkkiä, 25% polyamidia, 10% kid mohairia, 100g=300m puikot 3,6-4,2 (aika hassut koot mun mielestäni). Tää on niin hienoa, etten itse sukkaa siitä tohtisi – huivia tai sit se tunika Suuri Käsityölehti kakkosesta!



Ja edelleen hikisille kesävarpaille pari uutta väriä Bamboo Strompeen:




Mun on varmaan pakko "ohittaa" omatakoinen sääntöni et vaan yhdet sukat puikoilla kerrallaan. Mut eikös tässä ole jo riittävästi syitä?



Mainoksiin takaisin..."Hyvä ruoka - parempi mieli" on musta ihan verrannollinen siihen et "Onnelliset varpaat - parempi mieli" 




Eiks niin?

Talviturkki heitetty!


Lankalauantaina töitten jälkeen aurinko paistoi, kaasujalka painoi ja Kampelalaulu soi täysillä kun ajelin kotia kohti. Vaatteet vaihtoon, kissa koppaan (kerrankin sain huijattua) ja tien poskeen odottelemaan venetrailerin kanssa kurvailevaa Karvista. MÖKILLE MATKA JO KÄY!


 


Perille päästiin hienosti ja alettiin heti mökin lämmitys. Eli avattiin ovi ja ikkunat. Ulkona oli 5 astetta lämpimämpää kuin sisällä… Tuli hellaan syttyi komeasti yhdellä tikulla. Kun sanat ei riitä purkamaan iloa niin Susun on pakko puhaltaa saippuakuplia:


 


Kaivo oli jäässä, mutta saunan pataan saatiin vettä naapurin kaivosta. Kiitokset kantoavusta! Veden lämmitys vaan ei sujunut yhtä mukavasti kuin mökin. Ei meillä pitäisi olla savusaunaa, mutta kaikki savu tuuppasi sisälle eikä yhtään piipusta ulos… Siihen tarvittiin haravaterapiaa (ihan totta, mä olen niin kieroon kasvanut, että mun mielestä haravoiminen on kivaa):


 


Huomatkaa rakas mökkivillapaitani! Se on tehty pirkanmaan kotityön paksun pirkkalangan jämistä aikana ennen lankakauppaa. Alun perin tein langasta isälle ja äidille Purjevenepaidat muistaakseni 60-veelahjoiksi. Mökkivillapaita on syy siihen, etten KOSKAAN PESE MITÄÄN KÄSIN. Pestyäni sen käsin useaan kertaan se on kivasti huopunut ja kestää mukavasti sekä sadetta että tuulta tuntumatta kostealta tai kylmältä… Ehdoton mökkivaate! Jos tuollaisen yrittäisi tarkoituksella tehdä niin ei varmasti onnistu…


 


Syksyn pimeiden iltojen jälkeen oli ihanaa kun ei tarvinnut pitää kiirettä saunaan valoisalla.


 


Talviturkki tuli heitettyä ja toisen naapurimme mukaan vesi oli metrin syvyydessä 2,5 asteista. Ihanan kamalaa! Siellä piti käydä monta kertaa.


 


Vaan kukapa meistä nauttii kaikkein eniten mökkielämästä:


 


Sunnuntaina minä jatkoin haravaterapiaani. Ihan hölmöä varmaan kun maa oli vielä osittain jäässä. Mutta aurinko paistoi ja oli lämmitä… Karvinen ei haravaan koske vaan harrasti kirvesterapiaa syksyltä jääneiden oksien parissa. Ennen kotiinlähtöään Tassun kummit naapurista toivat Tassulle Pääsiäiskalan:


 


Meidän huushollissa on käsite: ”Kärsivällinen kuin nälkäinen kissa”


 


Oma pääsiäisruokamme kypsyi hellan uunissa sillä välin kun itse nautimme kevätauringosta kevättöitä tuuhastellen. Iltapäivän auringossa nautittiin karjalanpaistia, perunoita, mämmiä ja tietysti punaviiniä. Eka ulkoruoka tänä kesänä!


 


Maanantaiaamuna herättiin aikaisin verkonnostoon. Olimme saaneet viestejä siikasaaliista Atusta  ja Tassu tietenkin odotteli lisää ahventa. Verkossa oli kaksi komeaa ahventa Tassulle sekä joku hirmuinen HIRVIÖKALA! Mä en kyllä käsitä miks me kalastetaan kun oikeasti se on ihan kamalaa! JOS mä olisin ollut nostamassa verkkoa niin olisin kyllä heittänyt koko verkon menemään. Niin karmea otus siellä oli! Pääsiäisen kunniaksi kala oli pukeutunut keltaiseen. Myöhemmin kuultiin, että se on ollu made… Hiukan huonossa hapessa ollut kala päästettiin takaisin mereen ja pienen mietiskelyn jälkeen se lähti uiskentelemaan Airiston suuntaan.


 


Harmaan päivän vuoksi ajateltiin laittaa kamat nippuun ja lähteä aikaisin kaupunkiin. Aurinko kuitenkin teki meille tepposet ja tuli lämmittämään päivää. Nuohottiin se tukossa ollut saunanpata ja piippu ja vielä kärrättiin 5 kottikärryllistä sammalta puuvajan katolta. Innoissamme vielä tyhjennettiin kaivokin ihan käsipelillä (70 ämpärillistä vettä).


 


Kotiinlähdön aikaan tietenkin Tassu oli omilla teillään…


 


Telkän pöntön vaanimisesta jäi verekseltään kiinni kissa. Koppaan joutui ja oli kiukkuinen kuin turkinpippuri! Leppyi vasta kotona kahden ahvenen voimin…


 


Hoh hoijaa...Olipa rankkaa!

lauantai 11. huhtikuuta 2009

Saumasukat 2


Edit: lisäsin lupaamani kuvat vasta tiistai-iltana


Mulla on usein paha tapa sanoa (tai kirjoittaa) ensin ja sit vast ajatella. Sen seurauksena joudun usein perumaan puheitani... Juuri kun painoin "Tallenna ja julkaise" -nappia kerrottuani saumasukista tuli mieleen et ehkäpä sittenkin saumasukissa olisi ideaa...


Olin nimittäin juuri saanut bumerangina takaisin onnettoman Karvisen bambusukat. Niissä oli reikä sekä päkiän että kantapään kohdalla... Ja kun laiska olin niin tein jalkaterän uuskisi vanhaan varteen:



Kantapää ja koko sukan alaosa on tehty kahdella puikolla vahvistettua neuletta ja pääliosa erikseen tavallista sileää. Sitten vaan ompelemaan sivusaumat yhteen! Toivottavasti nyt kestää!


Lanka: Hjertegarn Bamboo Strompegarn, puikot 2,5 menekki 50 g.


Ensipalaute käyttäjältä oli et nyt nää sukat ei mahdu lenkkareihin, mutta ennenkuin ehdin loukkaantua (tehtyäni omasta mielestäni nerokkaan keksinnön ja ison työn) niin kehuttiin et saappaissa nää on varmaan tosi hyvät! Ja saappaita varmaan tarvitaan jo iltapäivällä. Käytiin eilen illalla venerannassa ja kaikki jäät olivat poissa! Saareen siis lähdetään iltapäivällä.


Eilinen Atunreissu oli täynnä hienoja luontoelämyksiä! Jo menomatkalla nähtiin 2 valkohäntäpeuraa. Seuraavaksi piti jo pysähtyä kuvaamaan kurkia pellolla.



Eilen myös pyydystin kevään ensimmäisen ahveneni paljain käsin! Mitä en tekisi Tassun vuoksi:-)




Kyllä se kiinnosti vaikka olikin pieni...ei kelvannut kokonaisena vaikka niistä fileistä ei paljoa vatsantäytettä tullut!


Päiväkävelyllä äidin kanssa löydettiin kevään ensimmäiset leskenlehdet



ja sinivuokot!



Kaiken tietysti kruunasi äidin herkutHymy


Aurinkoisia Pääsiäispäiviä kaikille!

torstai 9. huhtikuuta 2009

Pääsiäistä!


Illalla me lähdetään Mummin ja Pappan mökille! Siitä tulee hauskaa. Saan pitkästä aikaa bongailla lintuja ja hiiria oikeasti eikä vaan lasin läpi! Lauantaina Susu kuulemma menee töihin kun on joku lankalauantai ja sitä pitää lankakaupassa asianmukaisesti viettää. Iltapäivällä me viritellään luudat ja lennetään mökille saareen. Tai jos ei ole jäitä niin mennään ihan tavallisesti veneellä...


Siispä toivotamme kaikille rentouttavaa, ihanaa, aurinkoista ja mukavaa PÄÄSIÄISTÄ!


 


t. Tassu ja kumppanit

Pinaattipusero


Popparin lisäksi tutustumisprojektissani oli toinenkin muuntokuitulanka, joka on lymynnyt koskemattomana puodin hyllyllä jo kuukausia: Just Soya DK. Lanka on 100 % soijaa, 50 g:n kerässä on 105 metriä ja puikkosuositus 4. Tein siitä naisen lyhythihaisen kesäneuleen. Malli nro 50 Moda 4/2008:ssa. Koko M langan menekki oli 6 kerää (ohjeessa oli 7). Muutama metri jäikin.



Kuva pääntiestä. Koko neuleen kuvat epäonnistuivat surkeasti ja nyt en kerkii ottamaan uusia... Tässäkin väri on pielessä - oikeasti se on vihreä.


Tykkäsin tätä neuloa! Näissä lankarakkauksissani ei ole mitään järjellistä selitystä (onko rakkaudessa yleensäkään...). Valitsin tarkoituksella itselleni epätyypillisen värin (muuten kaikki mallineuleet puodissa olis pinkkejä). Langassa on kaunis himmeä kiilto, jälki on kaunista ja tuntu aikalailla sama kuin bambulangoissa eli ihana. Edes langan löyhä kierre ei aiheuttanut ongelmia - valmiissa neuleessa ei puolikkaita silmukoita ainakaan ensisilmäyksellä näkynyt. Mallitilkku olisi taas kerran kannattanut tehdä - ensi kerralla valitsen puolta numeroa pienemmät puikot. Eli ensi kerta tulee, koska tää oli nautinto!

keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Parisyhdekysely


Villikissa haastoi mut viime sunnuntaina parisuhdekyselyyn. Olin silloin niin kiukkuinen, että vastaan vast nyt kun pahin höyry on päässyt ulos...



Miten kauan tunsitte toisenne ennen kuin aloititte seurustelun?
Ei me tunnettu. Me vaan alettiin oleen. Karvisen mukaan se oli ”hallittu riskinotto”



Kuka pyysi ketä ulos?
Karvinen. Mä en olis kehdannu. Enkä edes halunnu. Miehet vaan sekoittaa hyvin sujuvan vanhanpiian elämän.



Kuinka vanhoja olette?
Minä 42 ja blogikuvaaja 46 (kait)



Kumman sisaruksia näette enemmän?


Varmaan yhtä vähän kummankin. Ehkä mun kuitenkin enemmän.

Onko teillä yhteisiä lapsia?

Tassu
 





Entä lemmikkejä?


Hups! Tais mennä tuohon edelliseen. Eli AU Norjalainen Metsäpöljä Herra Hassu Tassu Kissanen, eli Blogikissa

Mikä tilanne on teille vaikein pariskuntana?

Vaikeita tilanteita aiheuttaa luonteiden ja arvojen erilaisuus. Milloin mistäkin aiheesta…

Kävittekö samaa koulua?
Ei


Oletteko kotoisin samasta kylästä?

Ollaan naapurilähiöistä mut törmättiin vasta keski-ikäisinä.

Kumpi on älykkäämpi?
Kumpikin on älykäs omalla tavallaan… Karvis on "perheen" aivot ja minä tunne.


Kumpi on herkempi?


Molemmat varmaan mut se tulee esiin eri tavalla ja eri asioissa. Minä itken, raivoan ja kiukuttelen ja Karvis on hiljaa.

Missä käytte yhdessä eniten syömässä ulkona?

Pippurimyllyssä (ekat treffit oli siellä) joten vähintään kerran vuodessa palataan…

Mikä on kauimmaisin paikka, jonne olette yhdessä matkustaneet?

Hampuri

Kummalla on hullummat eksät?
Molemmilla on aika hulluja mutta taas kerran – eri tavalla. Karvisella on niitä enemmän joten joukkoon mahtuu ihan normaalejakin ja kivoja… Ja varmaan ne exät pitää meitä hulluina:-)


Kummalla on pahempi temperamentti?

Luulen että mulla. Ainakin minä olen räjähdysherkempi…

Kumpi laittaa ruoan?

Silloin kun ollaan yhdessä niin tehdään yhdessä. Mä olen usein siinä hommassa se päällepäsmäri. Mut Karvis tekee maailman parasta pyttipannua!

Kumpi on sosiaalisempi?


Kumpi on siisteysintoilija?
En minäkään intoilija ole (nykyään) mut ehdottomasti mä!

Kumpi on itsepäisempi?
Molemmat, mutta eri asioissa


Kumpi vie suuremman osan sängystä?

Minä. Me kun yleensä nukutaan Tassun kanssa niin, että minä olen kulmasta kulmaan ja Tassu toisessa kulmassa. Karviselle jää sit se toinen kulma…

Kumpi herää aikaisemmin?

Minä! Olen aamuihminen, mutta en yhtään kestä sitä jos mun pitää PUHUA jonkun kanssa ensimmäisen tunnin aikana heräämisen jälkeen. Tykkään aamuista itseni kanssa.
 


Missä ensimmäiset treffinne olivat?
Pippurimyllyn alakerran baarissa, josta sit mentiin ylös syömään.

Kummalla on suurempi perhe?
Mulla

Saatko usein kukkia?

Viime lauantaina sain keltaiset tulppaanit, kun itse laitoin ne ostoskärryyn… Lahjoja tulee kyllä useinkin…työkalusarjoja, porakoneita tai viimeeksi kameran jalka…

Kumpi on mustasukkaisempi?
Ei kumpikaan ole osoittanut sellaisia piirteitä. Paitsi molemmat ollaan mustiksia Tassusta…

Kuinka kauan kesti, ennen kuin suhteesta tuli vakava?
Onks tää vakavaa?


Kumpi syö enemmän?

Minä määrällisesti. Karvis on syövinään vähän, mutta ei mitään terveysruokaa…

Kumpi pesee pyykit?
Kumpikin omansa.

Kumpi on parempi tietokoneiden kanssa?

Jaa…tää on vaikea! Karvinen surffaa koko ajan, mutta kuka osaa päivittää blogia…

Kuka ajaa autoa, kun olette yhdessä?
Karvinen. Mä neulon!


Haastan tähän Jossun sekä Viuhtin.


Mut ei oo pakko osallistua. Minäkin äsken varmistin Karviselta että passaako hälle jos tällaista hömpänpömppää nettiin laitan... Ei se kieltänytkäänSilmänisku

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Mohair Lux R.I.P.


Joku aika sitten kirjoittelin noista lankaferomoneista. Miten jotkut langat on rakkaita ja toiset taas jotain ihan muuta. Sain äskettäin kuulla että yksi lankarakkauteni ei enää ole joukossamme. Mohair Luxia ei enää saada. Mohair Lux on ollut mulle se ”ykkösmohair”. Kauniisti raidottuvana sen kaikki värit ovat toinen toistaan upeampia. Lankaa on kiva neuloa ja käytön ja villapesun jälkeenkin se on kaunis eikä yhtään suttuinen kuten monet muut mohairit. Tästä langasta olen tehnyt kuudesta revontulihuivistani viisi puhumattakaan monista salomonin solmu –huiveista ja – ponchoista sekä omasta ”Salkkarit” –hartianlämmittimistä. Yhdestäkään Salkkarista ei ole edes kuvaa, vaikka se oli pari vuotta sitten tosi suosittu. Voi itku!


 


Perjantaina me pidettiin Jossun kanssa Mohair Luxille haikea muistotilaisuus. Keitettiin oikein kahvit ja muisteltiin Mohair Luxista tekemiämme neuleita…


 




Ensin ajattelin itsekkäästi jemmata loput langat itselleni tiskin alle, mutta nykymenolla niistä ei varmaan koskaan syntyisi mitään. Siksipä loput kerät myydään hyviin rakastaviin koteihin mukavaan alehintaan. Lisäsin tiedot Anjalinin poistolankalistaan samalla kun päivitin muut rivit.


 


Sain Jossulta myös kivat tuliaiset:


 


 


Viikko sitten tapahtuneen haavoittumiseni johdosta Hello Kitty –laastaria! Toi on niin kivaa, että voisin teeskennellä haavaa sormessa vaan siks että saisin käyttää vaaleanpunaista laastariaSilmänisku Kiitos!


 


Lisäksi pääsiäismuna sävy sävyyn siltä varalta, että Pääsiäisen aikaan lankakauppa olisi jotenkin omituisesti kiinni. No pitkänäperjantaina ei tietenkään ole kauppa auki mutta miten lankakauppa voisi olla kiinni LANKALAUANTAINA? Silloin on varmasti tiedossa myös lankatarjouksiaHymy


 


Sen sijaan vappuviikolla olen töissä vaan maanantaina ja tiistaina. Keskiviikosta lähtien puoti on kiinni 29.4. – 3.5. Tää vaan näyttää viideltä päivältä mut oikeasti päiviä on vaan kaks. Keskiviikkona koko päivä, vapun aattona olen yleensäkin viettänyt ”lauantaita” sitten on vapunpäivä, joka on pyhä ja sit toinen lauantai ja sunnuntai. Seli seli. Mulla on selvästikin huono omatunto jättipitkästä vapaasta jo etukäteenNolostunut