Me tääl Turus ollaan tänä viikonloppuna oltu tosiaan valtakunnallisesti tapahtumien keskipisteessä! Lauantaina iltapäivällä sentään voitiin todeta et joku paatti on päässy jäitten seasta kotisatamaan. Toi Amorellan peppu kyl näyttää vähän surkkialt:
Vaiks jäätilanne on ihan mahroton, niin vähän pelotti lähteä sunnuntaiaamuna saareen. Tassun kummisetä varoitteli et jäätilanne on arvaamaton. Me sit kummiski lährettiin peräkanaa marssimaan yli Vapparin. Karvinen edellä kairoineen ja minä turvallisen välimatkan päässä perässä. Karvis se vaan kertoi et ”voi siin vähän peljästyä ku menee jäästä läpi, mut siel alla on toinen kerros, nii ettei mittää hättää”… Eli jäätä oli sellaiset viis senttiä, sitten oli 5-10 senttiä vettä/loskaa ja sit taas jäätä joku 15-20 cm… Tääl ollaan kirjoittamas joten reissu meni kommelluksitta!
Mä olen koko talven hehkutellu tätä kerrostaloasumisen ihanuutta. Mä kun inhoan lumitöitä! Tänään oli kuiteski pakko tarttua lapioon…
Semmoiset kolkyt kuutiota lunta lapioitiin mökin katolta alas. Oikeastaan se oli aika hauskaa… Tosin musta tuntuu et se puolentoista metrin lumikasa terassin vieressä ei varmaan sula ennen Juhannusta… ja kaikki se sulamisvesi valuu kellariin.
Hiki siinä hommassa tuli ja urakan jälkeen maistui eväät eli termospullossa tuotua kuumaa kanasoppaa kertsikkamukeista nautittiin rappusilla auringonpaisteessa:
Kotiin tullessa vaihdettiin nopeasti vaatteet ja lähdettiin katsomaan sitä valtakunnan kuuluisinta ”kaarisiltaa”. Musta tää ei oikeastaan ole mikään ihme juttu, sillä muistaakseni kyseinen silta notkahti puoli metriä heti valmistumisensa jälkeen… Mut kyl vähän mietityttää et jos se oikeest romahtaa ni tuleeks mun parvekkeel tsunami? Myllysilta o vaan kahren kilometrin pääs.
Näin tapahtumarikkaan viikonlopun vuoksi blogikuvaaja on ollut täystyöllistetty:
Tosiasiassa on tehty testikuvauksia asiasta jos toisestakin. Jos kerran välineitä on pilvin pimein niin miksi ihmeessä kuvat on aina ihan peestä? Niinkin hurjaksi kuvaaja heittäytyi, että kaivoi oikein ohjekirjan esiin!
Tässä yksi iltapäivän koekuvista – samalla todistusaineistoa siitä, että kaiken muun hässäköinnin lomassa minä edelleen harrastan myös neulomista…
Montakin työtä on kesken mut voiks te kuvitella et lankakauppiaalta loppui lanka! Onneks apu löytyi läheltä ja Piikun mies toi mulle lisää (ei ol eka kerta kun ostan asiakkaalta takaisin lankaa) ja samalla vei mukanaan kaikki 43 sytomyssyä, jotka on tähän mennessä tuotu puodin keräyskoppaan! Viimeiset seitsemän tuotiin perjantaina:
Ja katsokaa miten kivat koristeet:
Takaisinostolangan avulla minäkin sain valmiiksi viikon sytomyssyn (ja blogikuvaaja lisää testimateriaalia):
Lanka Sandnes Duett (55% puuvillaa, 45% merinovillaa), puikot 4, menekki
Varsinais-Suomen Sytomyssykeräys jatkuu huhtikuun loppun asti ja Oulun seudulta alkaneeseen kampanjaan on tullut monta rinnakkaiskeräystä ympäri Suomen. Kaikkiin keräyksiin löydät linkit Seijasiskon ja Matleenan blogeista .
Aurinkoisia maaliskuun päiviä kaikille toivottaapi
Susu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!