Tunnisteet

Neule (148) Blogikissan seikkailut (126) Anjalin (123) Lankaa (117) Mökkihöperöt (110) höpöhöpö (73) Sukat (65) Valmis 2013 (65) Valmis 2015 (64) Valmis 2016 (56) Valmis 2014 (55) virkkuu (44) Tyks Sytomyssykampanja (34) Huivi (33) Verkkokauppa (33) Alpakka (31) Knit Picks (31) valmis 2017 (29) teetee (28) Hyväntekeväisyys (25) Pipo (24) Verkkolankakauppa (22) vauvaneule (21) joulu (20) messut (20) tilaustyö (20) Puikot (18) sukkalanka (18) Katia (17) Ulkoilua (17) Pitsineule (16) Tossut (15) tärvellykset (15) KnitPro (14) Pyöröpuikot (14) hyvä mieli (13) Tundra (12) huovutus (12) Kirjonta (11) Pallas (11) Sukkasato 2014 (11) Askartelu (10) SMC (10) lapaset (10) teetee neulelehti (10) valmistuneet 2012 (10) Myssy (9) Poncho (9) Sukkasato 2015 (9) Waves (9) Helmi (8) Salla (8) Sukkasato 2013 (8) Susukatastrofi (8) tilausneule (8) värjäys (8) Addi (7) Arvonta (7) lahja (7) tiskirätti (7) Jottai ihan muuta (6) Tilastoja (6) alpakkasukkalanka (6) bambulanka (6) haaste (6) teetee Saga (6) Blogi (5) Junasukat (5) Kirjoneule (5) Novellikoukku (5) Primanova (5) Puuvillaa (5) puuvillalanka (5) Koukkuaminen (4) Neulomakerho (4) Pääsiäinen (4) Step (4) kauluri (4) kädentaitomessut (4) virkattu hattu (4) yllätys (4) CAL (3) Ergonomics (3) Hullun Halpa lauantai (3) Neulojan ensiapupakkaus (3) Quetzal (3) Rowan (3) Ryijy (3) Rähinää (3) Zing Cubics (3) bambusukkalanka (3) kypärämyssy (3) käsityönäyttely (3) tuubihuivi (3) valmiskauppa (3) Arne & Carlos (2) Arte (2) Bolero (2) EXP (2) Elegant (2) Felted Tweed (2) Hardanger (2) Juuret (2) Kesäkauppa (2) Kierrätys (2) Käsityökirja (2) Laukku (2) Lumio Fine (2) Makrame (2) Mathildedahl (2) Pellavalanka (2) Regia (2) San Remo (2) Sirdar (2) Siskorusettisukat (2) Suomi 100 (2) Tahiti (2) Tunnustus (2) Turku (2) koru (2) mekko (2) palmikkoneule (2) pikkutytön mekko (2) pop up (2) teetee Apollo (2) teetee Hilla (2) teetee neuleviikko (2) teetee virkkausviikko (2) Adriafil (1) Adriafil Primula (1) Amina (1) Baleno (1) Bambupyöröt (1) Bremont (1) Bucaneve (1) Caleido Lace (1) Helmivene (1) Hilos Omega la Espiga (1) Juhlat (1) Katia Arte (1) Katia darling (1) Kool Aid (1) Kotivinkki (1) Kuokkala (1) Lankakakku (1) Lankkuneule (1) Lumi (1) Magig loop (1) Muistot (1) Pöllöpipo (1) Rainbow (1) Revontuli (1) Sevilla (1) Silkkilanka (1) Sirdar Baby Bamboo (1) Terijoki (1) Turvalonkero (1) Tölkkinipsut (1) Valeampiaispesä (1) hahtuva (1) heijastinlanka (1) nettineulekurssi (1) neulemekko (1) neuletekniikka (1) pannulappu (1) ruokaa (1) saumat (1) trikoo (1) tunika (1) verkkokurssi (1) villahousut (1) virkattu matto (1)

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Talviaikaan



Majakkarannassa siirryttiin talviaikaan niinkuin kaikkialla muuallakin. Piti ottaa kuva muistoksi kesäajan viimeisestä auringonlaskusta:






Yön pakkasten jälkeen aamuauringon noustessa meri sai syksyn ensimmäisen jääpeitteen:



Rannassa jääruusuja:







Silakkamarkkinoiden päätöspäivän sää oli upea:







Aurakin oli tyyni ja rauhallinen vaikka rannoilla kuhisi:







Onhan meillä täällä Turussakin omat rakkauslukkomme (ei kyl mun ja Karvisen lukkoa). Teatterisillalla:







Markkinoilla nähtiin äiti ja isä. Äidillä oli muuten mun tekemä Norobaskeri päässä eli mun tekemässä päähineessä kehtaa kulkea julkisessa paikassa (Sukka-Marille tiedoksi). Kotimatkalla poikettiinkin heillä Förirannassa kaffella (harmittaa ku en sieltä muistanu rantakuvaa ottaa). Tylsä Karvis ei suostunu mun kanssa Föriajelulle...



Oli lähtiessä luvattu Tassulle ulkoilulenkki joten kotiin tultua pienen lumikuuron väistyttyä lähdettiin heti rantaan ulkoilemaan:















Tassu suhtautuu isoihin haukkuviin koiriin tyyliin EVVK. Kulkee vaan häntä pystyssä ohi kuin ei huomaisikaan. Tällä kertaa ihan pikkuinen koira sai sen hermostumaan ja lenkki jäi lyhyeksi. Ainakin on hyvä tietää et jos Tassu joskus karkaa niin se osaa kotiin. Palattiin nimittäin omalle parvekkeelle sellaista loikkoloikkaa, et ei meinattu perässä pysyä!



Auringon laskettua alkoi nousta sumu:







Talviaika on alkanut!

perjantai 26. lokakuuta 2012

Remppa kakkonen



Eilisaamuna oli taas aika pakata Onnennallen kässäpussiin pikkuinen kässy. Ihan pikkupikkuoperaatio oli edessä. Eetukäteen oli kahteen otteeseen painotettu, että oli tosi tärkeää, että MINä olen ajoissa. Siispä vein auton kahden tunnin kiekkopaikalle ja olin vartin etuajassa.



Pääsin heti sellinankeaan sairaalahuoneeseen ja mulle tuotiin muodottomat sukat, vihreä paita ja sairaalasandaalit. Sain luvan odotella sellissäni tai odotushuoneessa. Valitsin sellin, koska mullahan oli kässy  ja olinhan ihan kohta menossa. Kolmen vartin kuluttua lanka loppui. Lähdin käytäville haahuilemaan . Jos ne vaiks on unohtaneet mut? Päätä pudisteltiin ja sanottiin et ei vielä ole mun vuoro… ei kyl kerrottu et koska mahdollisesti olis. Vitsinä heitin et saisinko käydä välillä kotona hakemassa lisää lankaa. Reissuun ei menis ku kaksyt minuuttia! En saanu lupaa… Koin olevani vankina!



Siirryin aulaan ja onnekseni (älkää kysykö miks) laukussani oli pallo Subitoa. Puikkoja ei tietenkään mut onhan mulla sormet! Siispä 7 silmukkaa etusormelle ja I-cordina oikeaa kunnes lanka osoitti loppumisen merkkejä…päiden silmukointi yhteen ja tuubi oli vartissa valmis!



Eikä vieläkään tapahtunut mitään…Odottelua…Kysymyksia ilman vastauksia. Alkoi v-käyrä pikkuisen nousta…kello läheni puoltapäivää. Kahvihammasta kolotti ankarasti. Nälkäkin oli ja kohjuja pakotti. Vartin yli kakstoista puhelin soi ja äiti soitti et miten on menny… Siinä vaiheessa kaikki langanloppumiskahvihammaskolotusturhautumani pääsivät irti ja karjuin puhelimeen (niin että varmasti koko kerroksen kaikki hoitajat ja potilaat kuulivat) et TÄÄL EI S…NA TAPAHDU YHTIKÄÖS MITÄÄN! KU KÄSKETTIIN OLLA AJOISSA NI MÄ OLEN NY OLLU KAKS JA PUOL TUNTIA AJOISSA! JA MULT ON LANKA LOPPU! JA PARKKISAKOT TULOSSA! SAANKS MÄ KARATA TÄÄLT???



Äiti kielsi karkaamisen, koska siitäkin olis tullu sakot… No kolmen tunnin odottelun ja tosi epäasiallisen murkkumaisen kiukuttelun (en sentään saanut itkupotkuraivaria mut lähellä oli) jälkeen viimein lääkäri tuli katsomaan ja jo puolen tunnin kuluttua siitä meikäläinen oli leikkauspöydällä…



Kohjuleikkauksen jälkeen pikku poskipatin poisto tuntui etukäteen ihan kakkupalalta. Mut johtuiko mielentilasta vai mistä mut toimenpide tuntui niin kamalalta et kyyneleet vaan valui silmistä ja mä luulin et se vartin toimenpide kesti ikuisuuden.  Loppuihan se viimein ja pääsin takaisin osastolle, selliin vaihtamaan vaatteeni ja sain kupillisen kahvia. Hoitsut kotiuttivat tämän hankalan murkkuikäisen ilman suurempia pulinoita. Halusivat musta eroon varmaan yhtä paljon ku mä niistä.



Juoksujalkaa autolle (jota hain ensin väärän kadun varrelta). Tuulilasissa EI ollu sakkolappua! Sit soitto äidille, joka oli juuri silakkamarkkinoilla. Tehtiin treffit markkinoille ja syötiin puoliksi kalaherkkulautanen. Kyl äiti tietää… ”hyvä ruoka –parempi mieli” toimii minuun aina! Sapuskan jälkeen huomasin et aurinkokin paistoi Aurajoen rannoille.



Heitin äidin kotiin ja kävin samalla moikkaamassa isää, joka on myös toipilas ja selviytynyt sairaalasta kotiin ilman mun kyytiäni. Kotiin tullessa purin viimeiset kiukunrippeet imuroimalla ja leipomalla sämpylöitä. Yritin myös saada Tassun esittelemään päivän tuotostani. Jostain syystä Tassu ei tykänny tuubista…





Nyt on tää akka remontoitu toistaiseksi. Toivottavasti.



Mulla ei olis eilen ollut mitään hätää jos mukana olis ollu kolmosen puikot ja yks kerä Daphne Lacea, jossa on 50g ja 400m. Nyt tää on jo puikoilla…





Tarinan opetus: Jos ikinä milloinkaan lähdet jonnekin, jossa on pienikin mahdollisuus joutua odottelemaan niin ota mukaan vähintään  400 metriä lankaa, ohje ja sopivat puikot! Neulojan odotusaika ei koskaan ole liian pitkä!



Jälkivuodatus:



Eilisestä huolimatta on pakko antaa täydet pisteet Turun kunnalliselle terveydenhuollolle!

Nää kohju/poski/ym episodit alkoi heinäkuun alussa ja kaikki on tänän mennessä hoitunut niin hienosti että olen ihmetellyt miks julkisia aina moititaan. Olen päässyt lääkärille, hoitajille ja tutkimuksiin pikavauhtia ja aina omiin aikatauluihini sopivasti. Toiveet on otettu huomioon ja hyvää huolta on pidetty. Vieläpä ens viikon tikinpoistoaika saatiin järjestettyä niin et ehdin kymmeneks töihin vaikka yleensä aamukahdeksalta ei tiukkejä teekoossa poistella...



Eilinen kiukku johtui varmasti siitä, et olen tottunut liian hyvään.



Ja siit et mä tein amatöörimäisen mokan  - mul ei ollu tarpeeks lankaa mukana!

 

tiistai 23. lokakuuta 2012

Hoitosukkia



Viikko sitte tähän aikaan jänskätti aika tavalla. Hermostukissani kuurasin jääkaappia… Ennen nukkumaanmenoa loin sentäs sukkasilmukat. Kutimuksen pakkasin kässäpussiin ja kiinnitin pussukkaan myös ystävältäni Piikulta http://piiku.blogspot.fi/i pari päivää aikaisemmin saamani onnennallen:



Aamusella Karvis sit kuskas mut kässäpusseineni kohjuleikkaukseen Raisioon… Kaikki selväjärkiset odotushetkeni tikuttelin sukkaa. En sentäs leikkauksen aikana. Silloin palelin ja naureskelin sitä, että lääkäri koukutteli kohjujani VIRKKUUKOUKULLAsmiley Kaikki sujui hienosti ja jo iltapäivällä pääsin kotiin.



Leikattua kinttua piti pitää kohollaan. Tassulle monta vuotta sitten Ikeasta hankittu (käyttämätön) kissanpeti oli just sopivan korkea soffalla makaavalle toipilaalle. Vaan yhtäkkiä peti alkoi kiinnostaa myös alkuperäistä omistajaa:



Siitä lähtien meikä toipui soffalla kinttu tyynypinon päällä ja Tassu makoili vieressä omalla sängyllään:



Ja sukkaa pukkas…



Torstaina tehtiin pieni kävelylenkki Karvisen kanssa. Karvisen mielestä minä olin paljoin helpompi talutettava kuin Tassu – en edes yrittänyt kiivetä puuhun kertaakaan! Perjantaina lähdettiin sit ulos koko perheen voimin. Yhtäkkiä huomattiin, et Tassun valjaat ei ollu kunnolla kii…katti livahti valjaista rantapuskiin…livahti seuraavaan puskkaan…kiipes puuhun ja livahti taas seuraavaan puskaan. Me onnettomat yritettiin saartaa kattia niin, ettei se menis tielle päin. Itku kurkussa mielessä pyöri auton alle jäänyt Sissi-kissani… Tassun mielestä häppeninki oli selvastikin hauska pilloleikki ja kyllästyttyään se antoi ihan suosiolla ottaa itsensä kiinni… Myöhemmin kävi ilmi et valjaiden muoviklipsi oli rikki ja siks se aukes… Huh. Joka tapauksessa huomasin et kotiin tullessa kinttu ei ollut kipeä ollenkaan. Liikunta siis auttaa paranemisessa! Mut korvienväliä pitää hoitaa kutomalla sukkia:



Olen joskus luvannut pitää veljeni bambusukissa. Lupaus on viime vuosina vähän lipsunut, mutta tämän vuoden synttärilahjasukat valmistuivat kohjujen ja Tassun ansiosta ihan oikeana päivänä eli perjantaina. Velipoika ei vielä ole sukkiaan saanut, mutta täällä voin näyttää kuvan, koska olen satavarma ettei se käy täällä lukemassa. Siis puikot 2,5mm Knit Pro Symphonie Wood 15 cm sukkiksilla, Hjertegarnin Bamboo Strompegarnista, koko 41-42 menekki 78g. Onnea Makke! Nää sukat oli oikeastaan mun ”korvienvälihoitosukat”.



Neljä päivää makoilin kotosalla ihan prinsessana. Mua passattiin ja sain vaan olla ja toipua. Äiti ja isä kävivät torstaina katsomassa toipilasta.  Ja Tassu sai tietenkin tuliasia myös:



Ahventa. Kädestä syötettynä… Sunnuntaina sama uusintana. Ei taas ihan tavallinen possunsuikku maistu moisen hemmottelun jälkeen. Äiti on varmaan ajatustenlukija – minäkin sain salaa toivomani tuliaiset, jotka lauantaina jo istutin:



Karvis käytti viimeiset kesälomapäivänsä hoitajana. Kuskas sairaalaan, haki pois, teki ruokaa, passasi kaikin tavoin monta päivää! Kotiin tullessa sain pasta bolognesea, perjantaina pyttistä, jota riitti myös äidille ja isälle, lauantaiaamuna sain apua sairaalasukan riisumiseen, laastarien repimiseen ja uuden sukan pukemiseen (ja päälle tilkan konjakkia kun alkoi heikottaa). Olen maannut soffalla ja huudellut tuomaan milloin kännykkää, milloin kaukosäädintä ja milloin mitäkin. Välillä musta kyllä tuntui et Karvis hoiteli mun puolesta myös nukkumisen! Miten ihmeessä joku voi nukahtaa aina heti kun laittaa pään tyynyyn???

 

Siispä hyvästä hoidosta kiitokseksi Karvinen sai toivomansa paksut villasukat koti/saapaskäyttöön:



Lanka Viking Ville, Puikot 3,5mm (3 bambua ja 2 metallista) menekki n, 130g. Näin paksusta langasta sukat syntyy mahdottoman nopeasti. Taisi taas tulla vähän liian isot kun en tajunnut aloittaa kavennuksia ajoissa…



Sunnuntaina alkoi jo kotoilu ja makoilu vähän kyllästyttää. Mitään suursiivousta ei vielä jaksanut aloittaa, mutta sohvalla maaten aika ei kulunut vaikka lankaa oli jäljellä yllin kyllin. Monen vuoden jälkeen leivoin aamiaiseksi sämpylää ja Karvis teki viikon jätteistä munakkaan:



Yhdet ”hoitosukat” on vielä tekemättä. Minun sairastaessani ja maatessani prinsessana kotisoffalla puoti on ollut koko ajan auki ja hyvässä hoidossa! Eipä Sukka-Mari viime perjantaina ihan turhaan veistitelly et puodissa on oikea enkeli! Kiitos Idalle! ”Hoito”sukat tulee myöhässä niin kuin kaikki muukin mun jutut aina…



Pari päivää töissä taas on ollut mukavaa. Tosin iltapäivisin vähän kinttua pakottaa ja pitää tepastaa ympäriinsä hermostuneen oloisena. Liikkuminen auttaa pakotuksiin! Illalla olen sauvakävelylenkin jälkeen maannut kintut pystyssä sohvalla ja nukkunut suurimman osan vapaa-ajastani. Nytkin tässä soffalla kintut tyynyillä ja läppäri sylissä makoilen  ja Tassu kääntää kylkeään tuossa vierellä omassa ”upouudessa” kissanpedissään…

 

lauantai 20. lokakuuta 2012

Kaulailua X 5



Viime aikoina täällä on neulottu kaikenlaisia kaulaan ripustettavia systeemejä. Siis kyllä – täällä tehdään kässyjä edelleen vaikka päivitystahti on viime aikoina ollut hitaanlainen. Tästä tulee varmaan piiiiiitkä juttu kun kaikki kaulattimet tulee samalla kertaa.



En vaan pääse eroon röyhelöistä. Mutta voihan sen röyhelöhuivin tehdä ihan alusta asti itse oikealla langalla käyttämättä mitään puolivalmisteita!



Tämän huivin ohje löytyi teeteen hiljattain uusittujen nettisivujen ilmaisista asusteohjeista. Lankana oli teeteen lenkkialpakka cacao, puikot Knit Pron 80 cm kuutosen pyöröt ja menekki 36 g. Aloittelin yhtenä lauantaina, kun oli tarvis helppoa neulottavaa venematkalle. Nopsastihan tämä syntyi, mutta lopussa yli tuhannen silmukan päätteleminen vei yhden kokonaisen työpäivän kaikki vapaahetket! Hurjasta silmukkamäärästä huolimatta huivista tuli mukavan kevyt. Surkea kuva selittyy tällä kertaa sillä, et ittestä on aika vaikeeta ottaa kuvaa...



Toinen toistaan hassumpia lankoja tulee jatkuvasti markkinoille. Subito on paksua neulosputkea.



Purin kerän toisesta päästä lankaa ja virkkailin sitten toisesta päästä ”putkea” ympyrän muotoon. Autokyytikässynä tämäkin oli useamman päivän ajan.



Jotain hassua tapahtui matkojen aikana. Tuloksen piti olla suora tuubi, alussa oli 37 tuollaisa paksua kohtaa ympyrässä… Jotenkin onnistuin hävittämään paksujen kohtien määrän vähän yli kahteenkymmeneen, mutta lopputuloksena oli sittenkin ihan kelpo kauluri. Menekki 1 pallo lankaa eli 150g.





Puodissa on edelleen runsaasti röyhelölankoja, mutta suoraan sanoen kyllästymispiste on ohitettu jo aikaa sitten. Siispä lanka puikoille nro 15 ja puolen tunnin kuluttua tuubi oli valmis:



Eiks olekki kiva? Lankana Katian Ondas, puikot 15 mm, menekki 1 kerä. Loin 6 silmukkaa ja neuloin sileää oikeaa. Oikean puolen kerroksella 1 o lk, 1o, lk jne. Nurjalla nurjaa pudottaen edellisen kerroksen langankierrot.  Kun lankaa oli kerroksen verran jäljellä niin silmukoin huivin päät yhteen. Tämänhän voisi neuloa myös ilman puikkoja – omin sormin. Silloin eineslangasta vois sanoa tehneensä oikean KÄSItyön! Jopa Ida-Maria näytti ihan oikeasti innostuvan tästä kaulattimesta! Ja minakin sen verran et heitin kässäkassiini toisenkin kerän röyhelölankaa…



Ja ihan varmasti tästä tulee seuraava hittijuttu! Ainakin puodin laadunvalvoja on tuubihuivin tarkastanut ja hyväksi havainnutwink



Tällä kertaa lankana SMC Argentina Colour. Verkkolanka, jonka reunassa pieniä pallukoita. Kotona ei ollut kasia suurempaa puikkoa, joten tein taas ylimääräisiä langankiertoja ja pudottelin ne seuraavalla kerroksella pois. Kuusi silmukkaa kuten edellisessäkin. Vähän lyhyeksi jäi – seuraavaan tästä langasta laitan vaan viisi silmukkaa.



Kyllä ihan kunnollistakin lankaa vielä neulotaan. Jätin tarkoituksella (omasta mielestäni) kivoimman kaulattimen viimeseksi. Jos joku on jaksanu lukea tähän asti niin voi huokaista helpotuksesta et tää juttu päättyy sentään joskus! Tuttu Sandnesin Kitten Mohair sai tänä syksynä mukavan lisän värikarttaansa:



Viisi perusväriä kauniilla hopeaglitterillä! Olen aina  tykännyt Kittenistä, mutta viime vuosina se ei vaan ole osunut puikoille. Olisinkohan Salomoninsolmuvillityksen aikana saanut yliannostuksen? Pitkään on Mustikkahuivin neulominen ollut mielessä ja nyt oli sen aika. Ohjeen tulostin taas teeteen ilmaisohjeista. (kannattaa muuten käydä kurkkimassa – sinne on viime aikona tullut tosi paljon uusia ohjeita).



Mallineule oli helppo, mutta jostain syystä tikuttelin jatkuvasti väärin pitkät pätkät ja sitten purettiin. Karvinen ei ollenkaan ymmärrä miks en tee kerralla oikein… Kitteni on muuten siitäkin kiva mohairlanka, että sitä VOI purkaa…



Menekki tähän huiviin tasan 100g, puikot nro 8. Huivin reunaan olisi ohjeen mukaan pitänyt laittaa vielä hapsujakin, mutta mun mielestä se on hyvä näin. Jos mieli muuttuu niin voihan ne lisätä sit myöhemmin.



Ja Tassukin alistui olemaan kuvauksellinen. Onhan lanka sentään KITTEN!

 

torstai 18. lokakuuta 2012

Ohi on



Mökkikausi 2012 päättyi viime viikonloppuna. Haikeus mielessä niin kuin aina. Kaikki ajatukset alkaa sanoilla ”Viimeistä kertaa tänä vuonna…”



Viimeistä kertaa tänä vuonna menin sienimetsään. Suurin toivein lähdin, mutta saalis oli niin surkea, etten edes kuvaa viitsinyt ottaa. Yks kantsu ja muutama litra suppiksia.



Viimeistä kertaa tänä vuonna laskettiin verkko veteen. Suurin toivein tietenkin. Vasta rantaan tullessa huomasin kamalan mokan: Äidin tekemän eriparikalastussukat oli unohtuneet pukea päälle. Korvasin unohduksen menemällä laiturille heiluttelemaan sukkia verkon suuntaan. Parempi myöhään – jos ne kalat vaiks huomais!





Laskettiin verkko turvallisuussyistä kuvan veneellä – Hannumyrskyn runtelema kalavene vuotaa edelleen kuin seula. Sunnuntaina vanha kalapaatti nostettiin ja löydettiin taas uusi murtuma. Se paikattiin susumaiseen tyyliin ilmastointiteipillä ensi kautta varten.



Viimeistä kertaa tänä vuonna uitiin ja käytiin maailman parhaassa saunassa. Saunan jälkeen oli jo pimeää ja kävin sanomassa näkemiin Tassun edeltäjälle Sissille. Sytytin pari kynttilää muistellen samalla muitakin sateenkaarisillalle muuttaneita eläinystäviäni kuten Rontti- ja  Juice-kissoja sekä Elma- ja Lyyti-koiria. Saariston tapaan kynttilöissä oli merimerkkien värit:



Viimeistä kertaa tänä vuonna sytytettiin tuli takkaan ja paistettiin iltapalaksi makkarat:



Ja ensimmäistä kertaa tänä vuonna sain istuskella neuloen takkatulen valossa lepakkotuolissa, jossa on ihka uusi päällinen! Huomatkaa muuten parin vuoden takaiset Yyteeneuvottelusukkani, jotka laitan jalkaan aina mökkisaunan jälkeen…



Yötaivas oli tähtikirkas ja enteili kylmää. Aamulla ilman lämpötila oli melkein nollassa ja lämmin merivesi ”höyrysi”. Verkonnoston aikana sankka sumu nousi hetkessä ja peitti näkyvyyden vastarannalle. Tunnelma oli aavemainen.



Verkossa oli kaksi pikkiriikkistä ja kaksi komeaa ahventa. Ne säästettiin Tassulle kotiinpaluun lohdukkeeksi.  Saaressa se ei niitä tarvinnut, koska se pyydysteli itse vuoden viimeiset myyrät. Ainakin kolme komeaa myyrää oli saaliina!



Ilma selkeni ja aurinkokin näyttäytyi. Lähdön tunnelmissa pakkailtiin ja vielä lähtiessä tyhjennettiin vesipata ja -tynnyrit sekä harjattiin katolta neulaset.



Aurinkoinen sielunmaisema jätettiin taakse ja palattiin kaupunkiin kiukkuisesti karjuva katti kopassaan.



Vaan eipä se kotiinpaluu Tassua harmittanut ollenkaan!



Mammutin lähettämä joululahjakala sai hellyyttä yllin kyllin heti kun kopasta päästettiin! Kalaa nuoltiin, sitä halattiin ja siihen hierottiin poskea ja toistakin. Meillä joillakin on lohtulankaa mut Tassulla on lohtukala.



Periteiseen tapaan Tassu punnitaan aina kesäkauden päätteeksi. Ensin syötettiin sille ahvenfilettä niin paljon kun se jaksoi syödä ja sen jälkeen otettiin esiin kalavaaka ja Fifin äidin Ranskasta tuoma vastustamaton torikassi. Tassua ei tarvinnut houkutella sisään…



Kaikkille Tassufaneille tiedoksi (ja itselle muistiksi) Tassun paino oli 7140g. Nyt voi Karvinenkin ylpeänä kertoa et Tassu painaa YLI seitsemän kiloa.



Punnituksen jälkeen massu täynnä ahventa oli aika ottaa kotiinpaluu levon kannalta:



Ei se auringonlasku täällä kotirannassakaan hassumalta näyttänyt:



P.S. Kun tätä kesää mainitaan kaikkien aikojen sadekesäksi, niin kerrottakoon et 16.5.-14.10. saares satoi tasan 400 mm.

lauantai 13. lokakuuta 2012

Norsu hakusessa



Tänään kuulemma vietetään kansallista epäonnistumisten päivää. Siinäpä oiva syy taas kerran hauskuuttaa teitä rakkaat lukijani!



Karvisen nimpparit olivat jo pari viikkoa sitten mut koska meillä lahjukset olis ajoissa? Minäkin sain lahjapakoputkeni (=uusin lisä osastoon” romanttiset lahjamme”) jo maanantaina ja synttärit oli juuri toukokuussa…



Yritystä oli ja mukavaahan on tikutella jotain lämmittävää kun oikein toivekin esitettiin. Vanhat huopatossut ovat puhki. Uusia toivottiin ilman häntää ja korvia. Pirtin kehräämön kolmisäikeisestä liukuvärjätystä aloin tekemään perinteistä palatossua…



Eipä ollut insinöörikoulutuksesta paljoa hyötyä kun pari päivää pyörittelin noita kappaleita ihmetellen miten mukamas noista syntyy tossut! Onnistuihan se viimein:



Tassu taas tarkasti laadun ja näytti lievästi sanoen hämmentyneeltä. Oliko äiskä tehnyt sille makuupusseja oikein kaksin kappalein?



Huovutus suoraan kuudessa kympissä ei kutistanut töppösiä riittävästi…eikä yhdeksässä kympissäkään! Olikohan mulle tullu joku pieni arviointivirhe? Otin mallia naisten tossuohjeesta…Ohje oli Tovelle, joka on varmaan puolta ohuempaa ku Pirtin kolmisäikeinen ja meikäläinen ajatteli et ku miehen tossua niin lisätäänpä silmukoita ja kerroksia…Auts!



Eilisiltana luovutin lahjani:



Karvinen taas positiivisena meinas et onhan ne ihan  kivan näköiset…



Seuraava koe on et huovutetaan vielä kerran. Karvisen oma pyykkikone saattaa olla tehokkaampi. Luulen, että hyvä yritykseni kuitenkin lämmitti hänen mieltään vaikka enemmän varmasti äidiltä saatu konjakkipullo...



Speksit: Lanka Pirtin Kehräämön kolmisäikeinen karstavilla, menekki 208g ja puikot Knit Pro sukkapuikot nro 5.



Kolmas kerta toden sanoo, mut jos ei sano niin:



HAKUSESSA ON NORSU, JONKA VARPAAT PALELEE!



Hauskaa viikonloppuawink