Tunnisteet

Neule (146) Anjalin (121) Blogikissan seikkailut (117) Lankaa (115) Mökkihöperöt (101) höpöhöpö (72) Valmis 2013 (65) Valmis 2015 (64) Sukat (60) Valmis 2016 (56) Valmis 2014 (55) virkkuu (43) Tyks Sytomyssykampanja (34) Verkkokauppa (33) Knit Picks (30) Alpakka (29) Huivi (28) teetee (27) Hyväntekeväisyys (25) Pipo (23) Verkkolankakauppa (21) joulu (20) messut (20) tilaustyö (20) vauvaneule (19) Puikot (17) Ulkoilua (17) Katia (15) Tossut (15) sukkalanka (15) tärvellykset (15) Pitsineule (14) Pyöröpuikot (14) valmis 2017 (14) KnitPro (13) Tundra (12) huovutus (12) hyvä mieli (12) Kirjonta (11) Sukkasato 2014 (11) Askartelu (10) SMC (10) lapaset (10) valmistuneet 2012 (10) Myssy (9) Pallas (9) Sukkasato 2015 (9) teetee neulelehti (9) Poncho (8) Salla (8) Sukkasato 2013 (8) Susukatastrofi (8) Addi (7) Arvonta (7) Helmi (7) Waves (7) lahja (7) tiskirätti (7) värjäys (7) Jottai ihan muuta (6) Tilastoja (6) alpakkasukkalanka (6) bambulanka (6) haaste (6) teetee Saga (6) tilausneule (6) Junasukat (5) Kirjoneule (5) Novellikoukku (5) Puuvillaa (5) Blogi (4) Koukkuaminen (4) Primanova (4) Pääsiäinen (4) Step (4) kauluri (4) kädentaitomessut (4) virkattu hattu (4) yllätys (4) Quetzal (3) Ryijy (3) Rähinää (3) bambusukkalanka (3) kypärämyssy (3) puuvillalanka (3) tuubihuivi (3) Arne & Carlos (2) Arte (2) Bolero (2) EXP (2) Elegant (2) Ergonomics (2) Hardanger (2) Hullun Halpa lauantai (2) Juuret (2) Kierrätys (2) Käsityökirja (2) Laukku (2) Lumio Fine (2) Makrame (2) Neulomakerho (2) Regia (2) San Remo (2) Sirdar (2) Siskorusettisukat (2) Tahiti (2) Tunnustus (2) Turku (2) koru (2) käsityönäyttely (2) mekko (2) pikkutytön mekko (2) teetee Apollo (2) teetee neuleviikko (2) teetee virkkausviikko (2) valmiskauppa (2) Adriafil (1) Adriafil Primula (1) Amina (1) Baleno (1) Bambupyöröt (1) Bremont (1) Bucaneve (1) Caleido Lace (1) Helmivene (1) Hilos Omega la Espiga (1) Juhlat (1) Katia Arte (1) Kotivinkki (1) Kuokkala (1) Lumi (1) Magig loop (1) Muistot (1) Pellavalanka (1) Pöllöpipo (1) Revontuli (1) Rowan (1) Sevilla (1) Silkkilanka (1) Suomi 100 (1) Terijoki (1) Turvalonkero (1) Tölkkinipsut (1) Zing Cubics (1) hahtuva (1) heijastinlanka (1) nettineulekurssi (1) neulemekko (1) pannulappu (1) ruokaa (1) teetee Hilla (1) trikoo (1) tunika (1) verkkokurssi (1) villahousut (1) virkattu matto (1)

tiistai 28. helmikuuta 2012

Liikaa kässäpussei?



Mä mietin tos et pitäisköhän blogin nimi vaihtaa ”Susun Äidin Silmukoiks”… Onneks joku meidän perhees sentään viel neulooki. Äiti nimittäin.


 


Suvun pienimmälle jäsenelle jakku. Lanka Sirdar Smiley Stripes (80% bambu, 20% villa, 50g=95m), puikot 4 (resoris 3½), menekki 181 g.


Napit tietenkin Salon Napista. Rohkenen tämän nutun tänne laittaa kun mullakin on oma osani. Ompelin saumat ja tikuttelin resorit ja kiinnitin napit…


Mut otsikon kyssäriin: Voiks ihmisel olla liikaa kässäpussei? Mul on niit aika monta. Kaikkia ihania, josta suurimman osan olen saanut ystäviltäni lahjaksi.


 


Tyhjä kässäpussi on varmaan tosi surullinen ja onneton. Siispä mulla on missiona täyttää kaikki kässäpussini, ihan vaan siks ettei ne tuntis oloaan yksinäiseks...


Vasemmalla alhaalla se ihan ensimmäinen putkikässäpussini. Sisällä kaksi Kesäyön Hullutuksessa kesken jäänyttä. Toisen niistä jos ottaisin heti käsittelyyn, niin ehkä olis ens kesäks pitsineule ittellä…


Yläpuolel Mammutin tekemä Farkkukässäpussi. Sisällä keskentekoinen liivi tai mikälie itselle. Omat neuleet nyt ei koskaan oo onnistuneita joten se odottaa… 


Sen yläpuolel on Tassu-niminen blogikissa, joka tarkasti valvoo kässäpussien sisältöä


Kaikki kässäpussit ei alunperin ollu kässäpusseja. Pinkki on oikeasti ranskalainen torikassi. Aixintuliainen Fifin äidiltä, joka Neuloo Mopsien kanssa. Mut kun mä en talvisin käy torilla… Ja olishan sekin kassi yksinäinen ja hyljätty jos kukaan ei sitä huomais moneen kuukauteen. Sisällä kesän aikana kasviväreillä värjättyjä lankoja, huovutettu mallitilkku ja tarkat laskelmat uuteen mökkivillapaitaan… Muuten – Salon Kansalaisopistossa järjestetään tänä kevänä uus kurssi. Suosittelen – se on tosi kivaa ja koukuttavaa! Lisätietoa kurssista löytyy klikkaamalla tätä linkkiä. Isoon kassiin mahtuu kaveriks kyl yks kirjoneulekin – se on kädentiellä ja tää miettii et uskaltaisko tehdä perinteiseen norjalaistyyliin ylös asti pyörönä ja leikata ne kädentiet? Kolme vuotta tätäkin on jo pohdittu…


Sininen kissakäsipussi on Jossun tekemä. Siinä lymyää tällä hetkellä sammakon vatsa ja selkä. Ja mä luulen et se sammakko ei tule siitä kehittymään yhtikäs mihinkään… Vieressä Puffalan Puodin kässäpussi, sisällä vauvaneule, joka on ollut kans tekeillä tovin…


Oranssi päivänsäde on jälleen Mammutin pui.. eiku ompelukoneen tallan alta. Siellä lymyävä kauluri sai napit just äsken:


 


Lanka: teetee taiga, puikot nro 8, menekki 100g=105m. Napit maissia ja hankittu tietty Salon Napista. Ihanan tuntuinen lanka, josta kerrankin sain siitä aikaan jotain esittelykelpoista. Yhden illan kaulurin ohje löytyy teeteen Verkkolehdestä nro 2/2011, malli 21.


Seuraava verkkolehti ilmestyy torstaina 1.3. Oleks jo tilannut? Jos et niin se onnistu klikkaamalla TÄSTÄ.


Sit se viimeinen – Jossun tekemä kässäpussi. Siinä kulkee mukana aina pari pienempää pussia, muutama varalankakerä, työkalupakkini (=puikot, neulat, koukut, silmukkamerkit ym) ja sekalainen lajitelma ryppyisiä ohjeita. Osa jo toteutuneita ja osa suunnitteilla. Tassu on ”lukenut” niistä useimmat.


Voi kauhia! Mä huomasin just et mul on nyt yks ihan typötyhjä oranssi kässäpussi! Eikä yhtään sukkaa puikoilla! KÄÄK! Nyt on pakko tehdä asialle jotain. Muuten kässäpussi luulee et se on hyljätty ja ypöyksin maailmassa. Pakko mennä. Heippa!

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Juhlat ohitte



Kiitos kaikille onnitteluista! Ja kaikile juhliin ihan livenä osallistuneille! Juhlat on juhlittu ja on aika lähteä eteenpäin seuraavalle vuosikymmenelle.


 


Tosiasiassa Lanka- ja käsityöliike Anjalin on yksi Salon vanhimpiin kuuluvista liikkeistä. Liikkeen perusti Alli Anjalin jo vuonna 1926. Liike toimi 62 vuotta alkuperäisessä toimipaikassaan torin varrella osoitteessa Horninkatu 9. Omat ensimuistoni Anjalinista ovat juuri Horninkaduta. Sinne suunnistettiin Salon Kotiteollisuuskoulusta ostoksille aina opintotukipäivinä joskus 80-luvun puolivälin jälkeen. Alli Anjalin-Hento luopui liikkeestään 73-vuotiaana. Silloin ruoriin astuivat hänen miniänsä Mirja Hento sekä Anja Sakkara. Liike muutti nykyiseen toimipaikkaansa Annankadulle 1988. Vuonna 2002 oli jälleen ”sukupolvenvaihdoksen” aika kun Mirja ja Anja myivät liikkeensä minulle. Kuluneen viikon aikana olen kuullut monta tarinaa puodin vaiheista. Ilahduttavaa on ollut kuulla monestakin suusta se, että Anjalinilla käytiin isoäidin kanssa ostamassa lankoja ja edelleen lankahankinnat tehdään samasta paikasta. Nöyräksi pistää.


 


Olen tosi ylpeä ja onnellinen saadessani olla tämän perinteikkään käsityöliikkeen puikoissa. Monta kertaa olen kyllä pohtinut, mitä se Alli-rouva tuolla pilven reunalla istuessaan mahtaakaan olla mieltä puodin nykymenosta. Puhumattakaan Mirjasta ja Anjasta, jotka näkevät ja varmaan kuulevat kaikenlaista juttua. Heidän tukensa varsinkin alkuaikoina oli korvaamaton! Koskaan ei ollut liian pientä asiaa, josta en olisi voinut soittaa ja kysyä. Ja nykyään tosi kivaa kun rouvat poikkeavat puodissa vaihtamassa kuulumisia.


Neuloo mopsien kanssa kertoi omat fiiliksensä ensitapaamisestamme: ”Mitäköhän tuostakin tulee kun se ei tiedä mistään mitään ja on noin epävarma…”


Juhlien jälkeen ei ehtinyt tulla dagen efteriä vaan heti pakattiin kassit ja lähdettiin kohti saaristoa. Kälyni oli täyttänyt pyöreitä ja kaffet tarjottiin tänään. Eilisiltana istuttiin iltaa ja muisteltiin menneitä. Kälyni oli teininä ihan ykkössuosikkini! Muistan hyvin kertoneeni innoissani äidille miten hän osaa tehdä lämpimiä voileipiä! Tie Susun sydämeen... Saunassakin käytiin ja pelattiin korttia – kunkas muuten.


 


Tassu taas nautti olostaan täysillä – portsareita riitti ja ulkoilma teki hyvää turkille. Tosin mummin mielestä Tassua olis tarvittu jo päivää aikaisemmin – hiirijahtiin. Onneksi pappa uskoi mummin kertomuksen käsilaukussa lymyävästä hiirulaisesta ja päästi otuksen päiviltä! Tassu mieltymykset lasikuitutapetteihin tosin saavat pelkäämään, ettemme ole jatkossa yhtä tervetulleita… Samaa tarinaa vahvistavat jutut sudenjäljistä lumessa…


Aamulla tehtiin pieni lenkki äidin kanssa. Ilma oli upean aurinkoinen eikä sudenjälkiä näkynyt.


 


Kissanjälkiä näkyi senkin edestä:


 


Puolilta päivin lähdettiin synttärikaffelle. Tulipa mieleen ettei meil oo kukkia!. Muistin miten sankari oli kesällä kauhistellut et graffitithan on laittomia! Siispä tekaisin hänelle pikapikaa ihka oman virkatun kukkasen. Tämä on ”linnunmaitograffiti”. Menekist en tiedä mutta lanka on Sirdarin Smiley Stripesiä ja koukku nro 3. Se oikea lahjus oli toimitettu jo etukäteen...


 


Iltapäivällä palattiin kotirannalle. Keski-ikäisen imurointiheavymusiikki olikin Maarittia ja pölyjenpyyhkimisheavy Eva Dahlgrenia… Sorry naapurit – en mä niin usein kuitenkaan siivoa! Ihanaa oli olla kotosalla ja nähdä auringonlasku. Kuvan huomasin ottaa vasta muutamaa minuuttia myöhemmin. Kevät tulee!


 


Ja juhlien jälkeen arki. Ja sekin tuntuu tosi kivalta!

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Haaveista



En enää muista kuka viisas on sanonut että on tärkeää haaveilla. Varmaan monikin. Joka tapauksessa olen täysin samaa mieltä asiasta. Kun elämässä on oikea haave (tai tavoite tai unelma tai miksi sitä nyt kutsutaankin) niin elämän risteyskohdissa alitajunnan avustuksella tekee juuri niitä valintoja, jotka johtavat kohti haaveen toteutumista.


Oma haaveeni toteutui kymmenen vuotta sitten 15.2.2002. Minusta tuli lankakauppias. Muistelen menneitä vuosia ja tuntuu ihan uskomattomalta, että siitä on kulunut niin kauan. Tuntuu ihan eiliseltä…


Yksin en olisi tätä aikaa pärjännyt. On kiitosten aika.


 


Tämän kukkasen ojennan teille – kaikille asiakkailleni, jotka olette mahdollistaneet sen, että huomisesta torstaista lauantaihin juhlitaan The Lankakaupassa 10-vuotissynttäreitä!


Ja vanhemmilleni. Ilman teidän tukeanne ja rohkaisua ja ”potkujanne” en olisi mitenkään pärjännyt. Olette olleet tukemassa, auttamassa, kannustamassa ja myötäelämässä kaikki päivät. Varsinkin ne, jolloin mieli on ollut maassa ja myös kaikki ilon ja onnistumisen hetket.


Ja Blogikuvaaja Karviselle (no et sä kukkasista piittaa mut hali ja pusi ja lasi punkkua joskus). Kuskaukset, korjaukset, lauantaiset kaupassakäynnit ja kaikki tuki. Puhumattakaan et sun pitää aina pistää nokkas kaikkeen mikä ei sulle tippaakaan kuulu kun ajattelen ääneen… Ja parin päivän päästä huomaan et niis kommenteis voi olla joku järjen hiven. Huono omatunto on kun tiedän sun jäävän usein lankakaupan jälkeen kakkoseks.


Puhumattakaan Blogikissa Hassu Tassu Kissasesta, jota lahjon pitkien päivien jälkeen possun sydämellä… Kuka voisikaan olla parempi laadunvalvoja?


 


Alpakkalanka tässä testattavana. Testi on niin ankaran vauhdikas, että tarkempaa kuvaa ei saa... 


Kiitokset myös sulle Ida-Maria. Viime kesän aikana ja jälkeen olet ollut korvaamaton apu ja tuki. Ihan tosissani jo mietin miten tässä selvitään kun ne työssäoppimispäivät jossain vaiheessa loppuu. Ja oikeasti luulen, ettei mulla viime aikoina ole ollut enää paljon annettavaa. Toivottavasti sulle on käynyt samoin kun mulle – asiakkailta olen oppinut paljon!


Koska kymmenvuotias on lähellä teini-ikää niin saas nähdä miten tässä käy. Tuleeko minusta entistäkin teräväkielisempi ja hankalampi? Ainakin toimittajat ovat jo tottuneet kiukkuiseen ja hankalaan kauppiaaseen...  


Ja…lisää kukkia:


 


Tämän anopinjakkaran sain Paulalta ennen Joulua. Anopinjakkaralle istutetaan kaikki puodin hankalat asiakkaat. Vielä ei ole ollut tarvetta 


Lähes alusta asti puodissa ollut rahapuu on hengissä. Kitukasvuiseltahan tuo näyttä, mutta ihan selvästi elossa. Kertoo kait sen, että laskut saadaan juur ja juur maksettua ja kissalle sapuskat. Muuta en kaipaa, sillä unelmien työ, perhe, ystävät ja hyvät asiakkaat - siinä kaikki mitä tarvitaan!


 


Yrittäjän elo on välillä kaikesta huolimatta aika yksinäistä. Siks on hienoa, että löytyy vertaistukea. Pian suunnittelema lapsen villatakki valmistui jo heinäkuussa KYHinä:



 


Tämän ennen julkaisemattoman neuleeni suunnittelija on oma vertaistukeni Pia Kaukinen Lahden Lankakauppa Heinistä. Ohje löytyy teeteen verkkolehdestä nro 2 ja lanka on teeteen taigaa. Jos et ole vielä tilannut lehteä, niin klikkaamalla tästä onnistuu. Lehti on ihan ilmainen… Kiitti Pia – kivoista ohjeista, joita olen saanut koeneuloa ja vertaistuesta sähköpostin kautta. Pahoina päivinä ollaan sähköpostilla purettu mieltä puolin ja toisin – ei oo sit tarvinnu asiakkaille rähjätämso-hansi-font-family:"Times New Roman";mso-char-type:symbol;mso-symbol-font-family:
Wingdings">
Kukkasia sullekki! 



Torstaista lauantaihin puodissa vietetään 10-vee synttäreitä. Lankatarjousten ja tapahtumien parissa. torstaina vieraanamme Sirpa Stark Tekstiiliteollisuudsta. Luvassa mm arvontaa ja neulomista puikoilla ja ilman. Lauantaina saatte tavata livenä ystäväni Neulefriikki Piikun. Tyksin Sytomyssykampanjan organisaattorin ja monien kivojen mallien suunnittelijan. Ja pientä purtavaa on tehnyt Äiti, joka on mukana isän kanssa perjantaina.


 Tervetuloa aloittamaan toista vuosikymmentä kanssamme!

tiistai 21. helmikuuta 2012

Höyhenpilvi ja pitko





Toiset langat saa mut ihan hulluna tikuttamaan. Ja kun vielä ohje on koukuttava, niin illalla ei malta mennä nukkumaan vaikka pitäis ja viikonlopuksi suunnitellut kotihommat saa suosiolla väistyä.



Piikun Höyhenpilvi valmistui sunnuntaina:



Lanka: teetee Lumi (25g=125m, 75% kid mohair, 25% silkki). Puikoilla Knit Pro nro 4 menekki 47g. Ihana!



Piiku mainitsi mallin esikuvaksi Nikolain ja Baktuksen ja minä toteutin mallin niin kuin baktukset on tapana – tein ensin yhden kerän, merkkasin keskikohdan ja tein peilikuvaksi toisen kerän. Sunnuntaiaamuna vähän jänskätti et riittääkö lanka. Kokonaista kolme metriä jäi ylikin Tämä Neulefriikin ohje on ilmaiseksi ladattavissa Ravelrystä.



Sormineulonta on ollut yksi tämän talven hassutuksista. Minä en yhtään tykkää paksuista puikoista, joten päätin kokeilla neulomista ihan ilman puikkoja! Sunnuntai-iltana loin sormelle kahdeksan silmukkaa ja neuloin i-cordina putkea 33g (vähän yli metrin) teeteen Taigaa. laitoin silmukat odottamaan silmukkaneulalle ja tein vielä kaksi samanlaista putkea. Putket palmikolle, päät silmukoitiin yhteen ja pitkokauluri oli valmis! Kiva ja tosi lämmin pistelemätön kaulapitko. Menekki 100g (105m). Ja pakko myöntää – vuorokausi vaihtui taas enkä malttanut mennä nukkumaan ennen langan loppumista!





Tänään olikin ihan jotain muuta ohjelmassa. Laskiaisena piti tietenkin päästä pyllymäkeen! Lähdettiin sit koko "perheen"  voimin ulkoilemaan. Minä löysin pienen mäennyppylän, jonka puolivälistä (en uskaltnut ihan ylhäältä) laskin kaksi kertaa! Tassu pelästyi äiskän hulluttelua – kuvaa ei oo, koska Karvisen piti juosta kissan narun jatkeena. Kissan ehdoilla mentiin kuitenkin ihan kelpo lenkki pitkin rantoja. Kotiin tullessa kisu sai possun sydäntä ja me keitettiin kaakaot:



 



Nam! Kiitos Ida-Marialle suklaaherkuista!



Viime päivät olen viettänyt muistellen kulunutta vuosikymmentä. Aika on vierähtänyt huomaamatta. Olen tosi kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä unelmieni työtä. Torstaista lauantaihin on aika juhlan ja Anjalinilla vietetään 10-vuotissynttäreitä. Huomenissa lisää synttärien ohjelmasta ja tarjouslangoista, joista muutama esimerkki yllä.



The Lankakaupan tarjoukset voit käydä tarkistamassa myös Anjalinin Facebook-sivuilta. Ja kaikille tiedoksi – Facebookin ei tarvitse kirjautua nähdäkseen Anjalinin sivut…


sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Käsityöihminen?


Kiva lumituiskupäivä on takana. Lumituiskupäivä on ihan hauska ku asuu kerrostalossa eikä tarvii tehdä lumitöitä. Ja jos se vielä sattuu sunnuntaiks eikä tartte ajaa autolla minnekään niin se on ihan luksusta! Vaihdoin yhteen kukkapurkkiin mullat ja kylvin Tassulle ohraa. Oikea viherpeukalo siis.


Mut ku ollaan kert julmureit ni kissaa piti lähteä ulkoiluttamaan. Me ollaan sitä mieltä, et ulkoilma tekee hyvää turkille:


 


Yleens me lähdetään ulos parvekkeen ovesta. Etuovi merkitsee Tassulle kaikkea pahaa. Niinku koppaa ja autoilua. Nyt oli partsin edessä niin paljon lunta et kannettiin katti ulos väkisin etuovesta ankarasta rimpuilusta piittaamatta. Vähän aikaa oli ihan kivaa kunnes massukarvoihin alkoi paakkuuntua lunta…



Loikkoloikkaa katti pyyhälsi läpi kinosten…suoraan parvekkeen oven taakse karjumaan. Oli siinä Karvisella perässä pysymistä. Minä kiersin etuovesta päästämään umpilumiset ”pojat” sisälle.


 


Viime viikolla oli teeteeliikkeissä teemana kirjovirkkaus. Ihan tosi – mä yritin! Monta iltaa ja vielä tänään viimeeks:


 


Edina kävi kädestä pitäen opastamassa tuossa yhtenä päivänä ja mä ajattelin ettei se nyt voi olla niin vaikeaa. Ensin ajattelin et teen vaikka kännykkäpussin, ettei tarvii tehdä kahta samanlaista. Sit huomasin et se vaan laajenee ja laajenee…pannulappu? Ei tul mitään. Jos pitää saada aikaiseksi neulotun näköistä pintaa niin miks ihmeessä se pitäis tehdä virkkaamalla? Mä luovutan. Kiitos Edina kuitenkin. Mä tiedän et sä ihan tosi yritit opettaa mua! Mut osaan mä teoriassa neuvoa jos joku on kiinnostunut. Nih.


Siispä pitää tunnustaa et röyhelöillä on menty tämäkin viikko… Ensin Can Can:


 


Ja sit tiskillä pari kuukautta lojunut Ondas:


 


Näillä huiveilla ei voi kauheesti leuhkia olevansa käsityöihminen. Yritän kuitenkin vähän pelastaa tilannetta kun kuvaan sattui vahingossa sävy sävyyn olevia muitakin käsitöitä. Kortti on isän tekemä ja tuli ystävänäpäivänä. Valaisimen varjostin on hardangeria ja IHAN ITTE tehty. Lampun alla oleva hardangerliina on äidin käsialaa.


Seli seli…en mä näitä röyhelöitä huvikseni tee. Can Can on tilaus ja Ondaksesta tuli valmis parin kerroksen päivävauhtia kun edelleen joka päivä näytän muutamalle asiakkaalle miten röyhelöä neulotaan. Jotenkin näihinkin on jo niin tottunut, ettei ne ole ollenkaan niin kamalia ku alkuun.


Tosiasiassa yks ihan oikea neulottu huivi on valmistunut. Se on vielä tekeentymässä ja siitä sit myöhemmin. Hyvää kannattaa odottaa

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Myssyi, Marttoi ja vähän muutakin



Ystävänpäivän aattona, maanantaina 13.2. TYKS Ystävänpäivänkeräyksen myssyt käytiin Piikun kanssa viemässä Tyksin osastolle 820. Verrattuna Oulun lämminhenkiseen tilaisuuteen voitais kutsua Turun luovutustilaisuutta PIKAISEKSI.


Minä tunnetusti aamuihmisenä olin perillä tosi aikaisin ja totesin parkkipaikkatilanteen katastrofaaliseksi. Ajoin Rypäleen härskisti ovelle ja tyhjensin lastin. Sen jälkeen ajelin puoli tuntia ympäri parkkipaikkaa vapaata ruutua kärkkyen. Samalla viestittelin Piikulle tilanteesta… Oman ruutuni löydettyäni aloin kärkkyä paikkaa Piikulle, joka vielä poikkesi työpaikallaan hakemassa viimeiset myssyt kyytiin . Aikani tilannetta seurattuani kävinpä komentelemaan taksikuskeja. Ihmettelin vaan et miten ammattiautoilijat VOI parkkeerata noin pöllösti… Ihan kiltisti ne siirtelivät autojaan kun mä vähän komensin. Ja Piiku sai tilaa omalle autolleen…ulkopaikkakuntalaisille takseille tarkoitetusta tilasta! Sitä mä en tietenkään ollut huomannut eikä ne kuskit tainnu uskaltaa pistää mulle hanttiin kun olin ”sillä tuulella”.


 


Siispä kirmattiin sisään, ajettiin hissillä alas osatolle 820, löydettiin yhteyshenkilömme osastonhoitaja Pirjo Haavisto, kerrottiin et täs on myssyt ja pikaisten kiitosten ja halausten jälkeen poistuttiin samaa tietä takaisin. Parkkisakkoja ei tullu. Onneks.


Kotiinpäin ajellessani mietin et olenkohan ainut, joka touhuaa hyvää ajatellen niin tomerana, että järjestää ystävälleen vahingossa hankalia tilanteita… Pääasia on kuitenkin, että hyvän asian vuoksi tehdyt Sytomyssyt on perillä ja ilahduttamassa sairaita!


Kotiin päin? Mun olis kuulunu olla kovaa vauhtia kaahaamassa kohti Saloa! Ida-Maria oli pitämässä puotia pystyssä sillä välin kun meikäläinen piti hauskaa Turussa. Päivän aikana puotiin oli tuotu vielä lisää sytomyssyjä:



 


Ja Edinan blogista jo ennestään tuttuja:


 


 


Kiitos! Nämä toimitetaan perille ihan varmasti myöhemmin. Monikin on tarjoutunut Tyksiin mennessään poikkeamaan puodin kautta. Myssyjä voi myös lähettää suoraan osoittella:


TYKS, Syöpätautien poliklinikka, osastonhoitaja Pirjo Haavisto, PL52, 20521 Turku

Olin tunnin kotosalla. Tassun mielestä hommassa oli jotain pielessä ja se pysyi visusti sängyn alla koko ajan. Äiskän ei kuulu olla kotona keskellä päivää arkena! Menin ja sekoitin kissaparan päivän. Sen tunnin käytin tehokkaasti aloittelemalla uusia frillahuiveja malliksi seuraavaan kohteeseen:


 


Sitten hain äidin ja me mentiin yhdessä Turun Marttayhdistyksen Päivämarttoihin. Mukana oli kassikaupalla frillalankoja ja vähän Kipuapusilkkivillaa ja sukkalankojakin ja puikkoja… Vähän mua jännitti, mutta vastaanotto oli iloisen innostunut. Äiti oli etukäteen varoittanut, että siellä on yleensä aika kova meno päällä… Mutta koska olin jo aamulla kerännyt puhtia komentelemalla taksikuskeja niin Marttakerhokin saatiin minuutiksi hiljaiseksi… Jä äitiparka punastelemaan lapsen pöhköjä höpöhöpöjuttuja Tunnelma oli mukava, tarjoilut marttamaisen herkullisia, ystävänpäivän aforismit saivat kyyneleitä silmiin ja lopun sisaruspiiri toi mukavan kotiinlähtömielen. Mukavaa jatkoa aamupäivän myssyasialle oli, että Martat alkavat neulomaan sukkia Psykologisen klinikan potilaille. Siellä on kuulemma kylmät lattiat. Mulla oli kivaa ja toivottavasti myös kerholaisilla! 


Myssyjen välissä olen neulonut aivottomana autoneuleena röyhelökaulurin ja -rannekkeet Austermanin Stepistä:


 


Menekki kauluriin 107 g ja kämmekkäihin 57g. Ohjeet löytyy teeteen verkkosivuilta täältä (KLIK) 


Olen aina pitänyt Steppiä vaan sukkalankana, mutta voihan siitä tehdä muutakin! Aivottomasti tosiaan näitä tuli tehtyä…Rannekkeissa on enemmän silmukoita kuin sukissani yleensä ja ne tehtiin puolta numeroa isommalla puikolla. Ku kert ohjeessa niin seisoi niin minähän tein enkä ajatellu. Aika väljät tuli mut minähän en pura. Nää vois olla kivat vaikka autoa ajaessa nahkahanskojen päällä.


Kaulurin sen sijaan olisi voinut tikutella vaikkapa numeroa isommallakin puikolla… En pura. En.


 


Mallineule oli kivan röyhelöinen joka tapauksessa.


Marttatapaamisen jälkeen olin kotona jo neljän jälkeen. Podin kauhean huonoa omaatuntoa mukavasta ”ei työpäivästä”. Siispä rankaisin itseäni siivoamalla koko huushollin. Kissakin tuli sängyn alta viimein. Projektin jälkeen istuttiin yhdessä soffalla, kehrättiin ja harjattiin talven (ja laiskan äiskän laiminlyömää) turkkia. Martoilta saadun kauniin kynttilän valossa:


 


Tämän näkymän myötä lähetän kiitokseni kaikille TYKS Ystävänpäivän Sytomyssykeräykseen osallistuneille!

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Autollinen sytomyssyjä


Perjantaina ja lauantaina myssytulva sen kun kiihtyi. Onneksi pikku Rypäleeni on "tilava perheauto" ja kaikki mahtuivat kyytiin! Pidemmittä höpötyksittä kuvia perjantailta:




En malta olla laittamatta lähikuvaa Sesilen taidokkaista koristeista:



Moni on lahjoittanut lankaa myssyjä varten ja näiden myssyjen langat toi Neuloo mopsien kanssa, joka itsekin on tikutellut kymmenen myssyä.


On ollut tosi pysähdyttävää kokea ihmisten sydämellisyys ja auttamishalu. Puodin lahjalankakoriin on tuotu lankoja ja haettu niitä ja taas palautettu sytomyssyiksi muuttuneina. Moni on tyhjentänyt lankavarastojaan ja moni on hankkinut myssylankaa varta vasten.


Jossu on taas pistänyt tuulemaan ja innostanut monet kurssilaisenakin talkoisiin. Perjantai-iltapäivänä hän toi puotiin 45 myssyä, joista omatekemiä oli 14!







Lauantaiaamulla Maija-Liisa toi taas lisää neulomiaan:



Maija-Liisa on tehtaillut myssyjä urakalla ja vienyt niitä suoraan Tyksiin. Nämä myssyt on tehty Anjalinin lahjapuuvilloista. Miten ankean näköisistä lankakeristä onkin tullut noin kivan näköisiä!


Jos et ehtinyt tähän "lastiin" tuomaan omia myssyjäsi, niin ei hätää. Maija-Liisa lupasi poiketa puodissa ennen seuraavaa Turunkeikkaansa ja viedä myssyjä mukanaan. Keräys siis jatkuu ja Ystävänpäivähän voi olla joka päivä!


Ritvaa olinkin jo vähän odotellut... Lauantaina hänkin poikkesi puotiin myssykassinsa kanssa:



Ja lisää... Kiva oivallus "pakata" myssyt. Pidetäämpä mielessä!




Vielä yksi ehti kyytiin sulkemisajan jälkeen:



Mutta kuten sanottu - kaikki Tyksiin tehdyt myssyt toimitetaan varmasti perille myös jatkossa!


Nolona tunnunstan - itse en ole tällä viikolla saanut aikaiseksi ensimmäistäkään! Olen vaan ihaillut muiden tekemiä kauniita sytomyssyjä ja kuvannut niitä. Välillä melkein itkettää kun joku tuo myssyjä ja vähättelee tekemisiään kysymällä et "kelpaakohan nää nyt... "tai "nää on nyt vaan... " Ajatus on tärkein ja on mukavaa, että on paljon erilaisia, eri värisiä ja eri kokoisia.


Myssyjen lisäksi oma viikkoni on vierähtänyt nettiiasioiden kanssa tapellessa. FB ei suostunut yhteistyöhän ja viime postaus täällä Vuodatuksessa sai aikaan roskapostitulvan! Jos vielä tapahtuu niin ni on kai pakko ottaa se sanavahvistus käyttöön, vaikka se onkin hankala... Kiukuspäissäni olen voinut poistaa vahingossa myös ihan asiallisia kommentteja. Jos näin on käynyt niin olen tosi pahoillani!


Piiku haki eilen Käsityö-Elisaan viedyt myssyt. Niiden kuvat löytyvät Facebookin sivulta.


Huomisaamuna viemme kaikki myssyt Tyksiin.


Kiitos kaikille kampanjassa mukana olleille ja erityisesti Piikulle käytännön järjestelyistä ja kampanjakaveruudesta!


Ja Hyvää tiistaista Ystävänpäivää jo etukäteen kaikille!