torstai 19. huhtikuuta 2018

Adalminan helmi CAL pala 6: Paimentytön kruunu


"Prinssi Sigismund etsi kadonnutta prinsessaa, kunnes löysi tiensä vanhan eukon mökkiin. Paimentyttö teki häneen vaikutuksen ja Sigismund rakensi linnan lähelle lähdettä. Kerran hän kumartui juomaan vettä lähteestä ja näki kimalluksen veden pohjassa. Hän nosti sieltä kultaisen kruunun, jonka huipussa oli ihmeen kaunis ja puhdas helmi.

Monien vaiheiden jälkeen kruunua sovitettiin paimentytön päähän, johon se myös sopi. Näin Adalmina sai takaisin kauneutensa ja muut punaisen haltiattaren lahjat ja sai pitää myös sinisen haltiattaren lahjan. Prinssi Sigismund sanoi: ”Minä tiesin niin käyvän. Adalminan helmi on kaunis, vaan paljon kauniimpi on nöyrä sydän”. 

Torstaiaamu! Adalminan helmi peitto CALin kuudennen palan ohje: Paimentytön kruunu on julkaistu. KLIK!
 
Virkkasin taas yhdellä värillä. Käsiala on tämän virkkuumatkan aikana muuttunut. Ehkäpä olen sen verran tottunut, etten enää hampaat irvessä purista koukkua ja osaan ottaa vähän rennommin. Tämä pala on isoista paloista viimeinen - nyt voidaan odotella pikkupaloja.
Alla yhteiskuvassa kaikki erilaiset palat:
Osa näistä on viimeistelty ja melkein kaikki langanpäätkin olen päätellyt. Reipas minä!

Tässä kaikki yksiväriset palani. Mietin et mitähän näistä tekisin. Laitanko peittoon vai teenkö pannulappuja? Joku asiakas kehui näitä kauniiksi patalapuiksi... Taidan kuitenkin hylätä sen vaihtoehdon - vois tulla palovammoja...
Tässä kaikki virkkamani isot palaset. Nyt alkaa olla aika suunnitella järjestystä. Käytänkö nuo yksiväriset? Virkkaanko lisää isoja? Miten käytän pienet palat? Kuinka ison peiton teen? No en tosiaan sitä 100*170 cm! Tai eihän sitä tiedä... Mallipeitossa isoja paloja on 20. Kesän aikana vois vaikka innostua. Vielä kaksi viikkoa satumaista virkkuumatkaa jäljellä. Vapuksi saadaan ensimmäiset pikkupalojen ohjeet ja 3.5. vielä viimeiset ja reunus (siihen päivään asti myös Adalmina-lankapaketit ovat tarjouksessa) Mitenkähän palat on tarkoitus yhdistää? Neulalla vai virkaten? On tässä vielä jännitettävää! Satu jatkuu...

torstai 12. huhtikuuta 2018

Adalminan helmi CAL pala 5: Hyvä ja nöyrä sydän

SATU JATKUU:  
”Adalmina löysi tiensä vanhan ja köyhän eukon luo, joka sääli tyttöä ja otti hänet vuohipaimenekseen. Adalmina oli hyvin tyytyväinen ja suuteli kiitollisena eukon kättä. Adalmina oli nyt saanut sinisen haltiattaren lahjan. Sen, joka oli parempaa kuin kauneus, äly ja rikkaus, nimittäin hyvän ja nöyrän sydämen.”
Viides pala: Hyvä ja nöyrä sydän on julkaistu teeteen sivulla:
Kirjava pala on alkuvuodesta koevirkattu ja tuon vaaleansinisen tein viime viikonlopun tienoolla. Olipa ohje pikkuisen muuttunut ennen lopullista versiota. Kivaan suuntaan mun mielestäni.
Adalminan Facebook-ryhmässä on ollut puhetta myös koukuista. Et mikä koukku on käytössä. Mulla tuo ns. "ergonominen" KnitPron Waves. Harvoin kun virkkaan, niin puristan koukkua ku hukkuva ja peukku tulee kipeäksi. Tällä koukulla homma on hiukan helpompaa. Koukku ei oikeasti ole ihan noin ergonomisesti muotoiltu - istuin sen päälle soffalle... Sain väännettyä sitä melkein 90 asteen kulmaa takaisin päin. Mut eipä menny koukku poikki (eikä tehnyt reikää peppuun).
 
 Tässä vielä ne epäidettiset Hyvät ja nöyrät -kaksoset yhteiskuvassa. Oikeasti noita kirjavia on sittenkin hauskempaa tehdä... Seuraava pala - Pimentytön kruunu on mulla sit kuitenkin lila. Ja sit alankin odottelemaan jo pikkupaloja! 

Siellä faceryhmässä on tosi kivaa nähdä muidenkin kimppavirkkaajien paloja. Tosi mukavalta tuntuu "vertaistuki" ja se, että suunnittelija Soile Olmari jaksaa ja viitsii kommentoida jokaista palaa ja vastata kysymyksiin! Jos et ole facessa niin Soilen blogissa voit nähdä koosteen muiden virkkamista paloista. Toinen toistaan kauniimpia.

Muutakin tässä odotellaan. Kun valo lisääntyy ja päivät pitenee niin mökkikautta tietenkin. Se on sit hirveä hulluus ja vaiva ja sairaus. Melkeen ku neuloosi mut erilainen. Kuka oikeasti haluaa kylmään saareen palelemaan ja ensi töikseen tyhjentämään kakkamakkia? Talviturkin heitto vois auttaa niskajumiin. Noo... Sen verran tuo kuume vaivasi, että tiistaina ennen 2X-seuran neulomakerhoa oli pakko ajaa katsomaan Myllykylän rannan jäätilannetta:
Ei hyvältä näytä. Mut onhan tässä vielä pari päivää viikonloppuun ja lämpimiä päiviä luvattu (ja yöpakkasia). Onhan sitä ennenkin jäätä särjetty. Tosin sen reissun jälkeen silloinen kiva alumiinipaatti olikin sitten entinen...

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Keltaista ja mustaa

Eilen löytyi kevään ensimmäinen leskenlehti!
Virkkuuni on edelleen niin hidasta, että Adalminan lisäksi muut kässyt ovat jääneet kevään aikana tosi vähälle. Olen onnistunut koukkuilemalla saamaan niskani niin juntturaan, että kuukauden verran päässä on pyöriny ja tämä blogiparkanikin on jäänyt ihan heitteille... Siitä huolimatta yritän virkata joka päivä ainakin muutaman kerroksen. Yksi vaivainen sukkapari vaan on valmistunut:
Lankana teetee Pallas, menekki yhteensä 96 g, puikot Knit Picksin Symphonie Wood 15 cm 3, mm. Ohje on teetee Sukkalehdestä.
Kaikki kirjoneulesukat on nyt tosi pop. Mulle vaan toi kirjoneule ei kolahda. Näitä oli hauskaa tikutella - ohje oli selkeä ja vaikka tuo näyttää kirjolta, niin siinä tehtiin vuorotellen kaksi kerrosta mustalla ja kaksi valkoisella. Ohjeen helppoudesta huolimatta onnistuin jotenkin ryssimään tämänkin ja tekemään kantapään niin, että kerroksen vaihtumiskohta tuli jalan päälle! Hyvä minä... Mut hassua - sitä möhläystä ei valmiista sukasta ollenkaan huomaa!

Pitkäperjantaina käytiin vähän haaveilemassa mökkikaudesta:
Ei ihan vielä... Auringosta voi nauttia vastarannallakin.
Tassukin pääsi nauttimaan aurinkoisesta säästä:
Kaikki paikat piti haistella ja tutkia.
Ja merkata reviiri.
Viime vuonna näihin aikoihin oltiin tosi huolissamme Tassusta. Se vaan nukkui ja liikkui huonosti. Epäiltiin nivelrikkoa. En tiedä mikä ihmeparaneminen on tapahtunut, mutta katti näyttää olevan taas ihan entisellään!

Pääsiäispäivät vietettiin Atussa Tassun mummin ja pappan luona. Minä onneton unohdin lähtökiireessä sekä kameran, että Tassun karkit kotiin! Tassua se ei pahemmin haitannut. Se sai juosta vapaana ulkona ja mummi syötti kädestä possunsuikaleita... Viikolla hyvittelin karkkilakkolaista uusilla nameilla:
Tassu kyllä ihmetteli, et miten muka DOGman voi tehdä kissan karkkeja! Eiks dog ol joku koira? Maistoi silti mun mieliksi muutaman napusen.

Ennen pääsiäistä haaveiltiin kesän ekoista nuotiolla paistetuista makkaroista. Sunnuntaina äidin herkut täytti massun niin, ettei muuta mahtunut. Maanataina taivas paiskoi räntää täyslaidallisen. Sepä ei meitä haitannut ollenkaan. Äidin kanssa saatiin risukasa syttymään kolmella tulitikulla, vaikka miehet väittivät et tarvitaan tohotinta (ja varmaan bensaakin). Tässä voitokkaiden pyromaanien sytytystuuletus:
Ja ne makkarat. Nam!
Kukkasista en niin hirveästi piittaa, mutta keltaiset tulput - niitä pitää olla tähän aikaan vuodesta!
Aurinkoista sunnuntaita!


torstai 5. huhtikuuta 2018

Adalminan helmi peitto CAL 4: Lähteen kuvajainen

"Kun Adalmina oli 15-vuotias, hän kiipesi kuninkaanpuiston veräjän yli karkuun palvelijoilta. Lopulta hän istuutui huokaamaan lähteen viereen ja huomasi siinä kuvansa. Hän kallisti päätään nähdäkseen kauneutensa paremmin ja – loiskis, kultakruunu helmineen putosi lähteen pohjalle. Sieltä näkyi nyt ruma ja köyhä kerjäläistyttöraukka."


 Neljäs pala: Lähteen kuvajainen on julkaistu. Ohje löytyy TÄÄLTÄ (kliks)

Jänniä yksityiskohtia tässäkin palassa.

Ja kun kuvittelee osaavansa ja muistavansa niin innoissaan sitä virkkailee vähän mitä sattuu...
Noitten lilojen klusteri"jalkojen" olis pitänyt mennä tuonne siniseen kerroseen asti. Ja meneekin - yhdellä sivulla. Mitäs pienistä - meillähän ei pureta :) Mikä käsityö se sellainen olis, jossa ei yhtään virhettä?

Seuraavaksi taidankin huvitella yksivärisellä palalla. Ja välillä vähän rentoutua sukankutimen parissa :)

torstai 29. maaliskuuta 2018

Adalminan Helmi -peitto CAL pala 3: Ylpeä kaunotar

"Mitä vanhemmaksi Adalmina tuli, sitä ylpeämmäksi hän tuli, ja ylpeyden myötä hänestä tuli ilkeä ja kovasisuinen, ahne ja kateellinen. Kaukaan muu ei saanut olla kaunis, rikas tai älykäs. Kuningas ja kuningatar olivat valtakunnassa ainoat, joita hänen kopeutensa ei harmittanut"

Muutama minuutti sitten se on julkaistu: Adaliminan helmi -CALin kolmannen palan ohje. Klikkaa ohjeeseen Ylpeä Kaunotar. 
 Vasemmanpuoleinen pala on alkuvuoden koevirkkaus ja seuraavat kaksi tein viime viikolla. Joku tuolla Adalminan Facebook-ryhmässä hämmästeli viime viikolla mun nopeutta, kun heti ohjeen julkaisun jälkeen laitoin kuvan palastani... Oliskohan niin, että teetee antoi mulle vähän tasoitusta, koska kaikki tietää mun virkkaustaitoni ja -kammoni. Joka tapauksessa tällä kertaa kävi hassusti: virkkasin vahingossa kolmennekin palan! Alkuun oli tarkoituksenani virkata kaikkia isoja paloja vaan kaks ja tehdä pikkupeitto... Saapa nähdä miten tässä käykään! Pelottaa - jospa olen sairastumassa virkkuusiin...
Hupsista keikkaa - kun olin vahingossa aloittanut kolmannen palan ja ohje alkoi tuntua tutulta, niin tein oikein repäisevän muutoksen ja vaihdoin vaalean roosan ja kanervan paikat. Eipä siitä hirveän paljon palan ilme muuttunut, mutta oli hauskaa kokeilla. Hauskaa olisi myös tehdä mallipalat jokaisella väriyhdistelmällä, mutta vielä pysyttelen näissä turvallisissa mallipeiton väreissä.

Ihan pikkuisen mulla on otsikon mukainen olo. Ei kaunotar, mutta ylpeä! Muutama vuosi sitten en olis ikinä kuvitellut selviytyväni seuraavanlaisesta käsittämättömästä salakielisestä koodista:

"3 pp:ään kl, 2 kjs, 1 pp samaan s:aan, 2 kjs ja 3 pp:ään kl samaan s:aan. Hy 2 s ja virkkaa sitten 1
p, 3 kjs, hy 2 s, 1 puolip, 2 ks, 7 ps, 2 ks, 1 puolip, 3 kjs, hy 2 s, 1 p, hy 2 s." 


OMG... Vaan onhan tuo paljon selkeämäpää kuin esim. kiinan kieli tai joku kemiankaava!

Mielestäni tässä virkkuussa on hauskaa just se, että kun ensin kuluttaa viis tuntia (mä oikeasti tein yhtä koevirkkuuta niin pitkään) yhteen palaan, niin toinen samanlainen on tosi kivaa ja nopeaa tehdä, kun kaikki itselle vaikeat paikat on jo kerran pureskeltu, kokeiltu, purettu, kiroiltu ja onnistuttu! Ja opittu et piilosilmukkakerros pitää tehdä LÖYSÄÄ jotta seuraavalla kerroksella ei mee hermot ja koukku lennä mereen. Olis varmaan jossain vaiheessa lentänytkin, mutta jopa täällä Majakkarannassa meri on ollut viime viikkoina jäässä!

Lankana siis teetee helmi, ohuehko konepesun kestävä ja kevyt merinovillalanka. Kuokku mulla 2,5mm. Isoon peittoon (koko 100*170 cm) menee vain 1,2 kg.

Jotain ihan muuta, kun koukkuilua on tehty tämä viikko töissä. Kaksi pääsiäisnoitaa pisti maanataina  koko puodin hyrskyn myrsyn...
Kaikki siirrettiin, yksi uusi teline tuotiin sisään (naisvoima jylläsi), purkutöitäkin tehtiin ja vähän vanhaa hävitettiin. Eilen meinasin jo masentua, ettei tästä ikinä tule valmista, mut tänään yhtäkkiä tilanne (ja tila) alkoi selkiintyä! Nyt näyttää jo hienolta!
Valoisaa, avaraa ja siistiä <3

Puodin uuteen ilmeeseen voi tulla tutustumaan kiirastorstaina klo 9-17 ja lankakauantaina klo 9-13. Muun ajan me lentelemme luutinemme ja kissoinemme Kyöpelinvuorella ja vietetään pääsiäistä.

Hyvää pääsiäistä kaikille lukijoillekin!

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Tossuja ja sukkia alkuvuodelta

Alkuvuosi on ollut jotensakin käsityököyhä. Olen taistellut Adalminapalojen kanssa ja nyt kahden kuukauden harjoittelun jälkeen tuntuu viimein siltä, että virkkuu ei ole enää NIIN vaikeaa. Hidasta edelleen. Eilisillan murhien aikana (=Midsomer, Wallander ja Beck) sain yhden palan virkattua, mutta sen näytän vasta torstaina, kun Ylpeä Kaunotar -palan ohje julkaistaan...

Tänä aamuna aloin siivoilemaan valokuvakansioitani ja löytyihän sieltä kaikenlaisia pikkukässyjä. Koska Susun silmukat on mukamas käsityöblogi, niin päivittelempä ne tänne. Lopusta alkuun.
Katian kesäsukkalanka Jaipur Sokcs. Puikot Prym Ergonomics 2,5mm. Menekki kokoon 39-40 79g. Näin pari viikkoa sitten äidin jalassa nätit Step-sukat, joissa oli kiva kuvio. Kuulemma oon itse ne tehnyt. Ei mitään muistikuvaa... Otin kuvan sukanvarresta ja yritin sen perusteella tehdä näihin saman kuvion.
Muutama on kysynyt ohjetta, joten tässä: 
Sukan varressa 64 silmukkaa, 16 silmukkaa/puikko.Mallineule (16 s, toista joka puikolla):
Krs 1: 1 n, 6 o, 2 n, 6 o, 1 n
Krs 2: 1 n, ylivetokavennus (=nosta 1 s neulomatta, neulo 1 o, nosta neulomaton neulotun yli), neulo 3 o, tee lisäys (nosta silmukoiden välissä oleva lankalenkki vasemmalle puikolle ja neulo se kiertäen oikein), 1o, 2 n, 1 o, lisäys, 3 o, 2 oikein yhteen, 1 n.
Toista näitä kahta kerrosta.
Kummallinen sukkalama on iskenyt. Sukkia pitää olla puikoilla koko ajan, mutta kovin hitaasti niitä valmistuu. edes perussukkaa ei tahdo syntyä. Näitäkin bambusukkia tikuttelin varmaan monta viikkoa:
Lankana Hot Socks Rubin, pukot 15 cm Zing 2,5 mm, kokoon 43-44 menekki 81g. Aloitin jämistä, joita oli kaksista sukista jäänyt. Keskenhän ne loppui ja piti taas aloittaa uusi kerä, josta jäi vaikka kuinka paljon... Alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää tämä väri...

Kakskertaseuran neulomakerhossa kerätään etiopian nuttuja. Näitäkin on tehty jo monta vuotta, mutta tämä nuttu on mun ensimmäiseni:
Olipa hauska tehdä! Lankana teetee Pallaksen jämiä ja puikot 3,5 mm pyöröt.

Alkuvuodesta multa pyydettiin helppoja tossumalleja. Kuudesta isoäidin neliöstä tulee kivat. Näissäkin lankana Pallas. Koukku oli 3,5 mm. Laiskuuksissani tein kirjavasta luistellakseni päättelyistä. Aika hempeät. Tämän ohje oli muistaakseni jossain vanhassa Kauneimpien Käsitöiden joululehdessä.
Sitten kassitossut:
 Hassun näköiset näin, mutta maniot vierastossut, jotka asettuu jalkaan kuin jalkaan. 
Lankana Perfect Basic, kuten myös lehdykkätossuissa (valkoinen Sallaa):
Molempien Basic-tossujen ohjeet löytyy Punomosta. Puikot 3,5mm.

Vielä yhdet:
Palmikkotossut teetee Sallasta. Vauhdikkaasti tikuttelin ainaoikeaa turhan pitkään ja tossuista tuli "vähän" isot... Taitaa olla kokoa 43-46... Seuraavalla kerralla muistan, et ainaoikee venyy ja venyy ja venyy...

Kirppistelyäkin olen harrastanut kuukauden. Muutamasta kirjasta olen päässyt eroon ja loput kamat päätyi kellariin odottelemaan jatkoa... Tassu on ollut mukana hinnoittelemassa ja vahtimassa, ettei hänen lelujaan viedä minnekkään kirppulaan! Tämä Mummin kännykkätelinekin oli Tassun mielestä hiiri - eikä sitä olis saanu laittaa myyntiin:
Kaikki mun omat ohuet villasukkani alkaa olla tiensä päässä. Koska mulla on toi sukkapuikkolama, niin pyysin äidiltä, et josko hän tekis mulle ohuet. Ei luvannut... Lupasi sentään parsia niitä mun rikkinäisiä! Ja lopulta suostui myös tikuttelemaan ihan kokonaiset:
Eiks ookki ihanat? Äitin neulomissa aurinkoisissa Step-sukissa tepsuttelee nyt onnelliset varpaat!

torstai 22. maaliskuuta 2018

Adalminan helmi CAL, pala 2: Kaikkein kaunein

Punaisen haltiattaren antama helmi kiinnitettiin kultakruunuun, joka oli aina Adalminan päässä ja kasvoi hänen kanssaan. Kaikille muille kruunu oli liian iso tai liian pieni. Vuosien kuluessa Adalminasta tuli kaikkein kaunein prinsessa niin, että hänen pienet silmänsä heloittivat kuin kaksi kirkasta hopeatähteä kevätiltana ja kaikki kukkaset kasvitarhassa kumartelivat hänelle ja lausuivat: ”sinä olet meitä kauniimpi”.

Tänään julkaistiin Adalminan helmi -Calin toinen vinkki: Kaikkein kaunein.


Vihreä pala on helmikuun alkupäivillä virkkaamani harjoituskappale ja tuon värikkään tein nyt alkuviikolla.

Nyt alkaa virkkuu sujuilemaan. Innoissaan unohtaa mennä nukkumaan tai jättää töihin lähdön aamulla viime minuuttiin!

Ja kuten ennekin – kun on yhden palan saanut valmiiksi, niin seuraava samanlainen tuntuu jo ihan helpolta! Jopa niin helpolta, että unohtaa lukea ohjetta ja hyppelehtii yli kerrosten. Purkuahan siitä…
Tämä ”Kaikkein kaunein” –pala oli mielestäni paljon helpompi kuin se eka "Hyvät haltijattaret"
Vihreän palan kanssa tuskailin piilosilmukkakerroksen (krs 10) jälkeisellä kerroksella tehtäviä takapylväitä. Soilen vinkin mukaan tein piilosilmukat tosi löysää ja siten seuraavakin kerros syntyi ilman pahimpia kiroiluja ja niskajännitystä.

Saattapi silti olla, että mun peitosta tulee vaan vauvakokoinen… Siks ihan muidenkin iloksi meidän puodissa myydään nyt myös puolikasta Adalminan helmi -lankapakettia

Viime viikonlopun messuilla oli vauhtia ja vipinää. Kiva oli taas nähdä monia uusia ja myös tuttuja kasvoja! Messukyselyssä eniten ääniä Adalminan ja teetee helmi –lankojen lisäksi sai kaikki kesäsukkalangat, hyvä puikko- ja muu hilavitkutinvalikoimamme (erityisesti mainittiin Ergonomicsit ja puikkonappulat) sekä alpakkasukkalanka Tundra ja kaikki Rainbow-kakut. Kiitos kaikille palautettanne antaneille!
Salolaisille tiedoksi: Ensi keskiviikkona Kahvila Ihme&Kummassa on jokakuinen kaikille avoin kässäilta. Sielläkin on tilaisuus tutustua Adalminan ihmeelliseen maailmaan ja olen paikalla jos joku haluaa opastusta. Langat tietenkin voi hakea jo etukäteen siitä kadun toiselta puolelta ;) Kivan kässäilyn lisäksi Ihkun herkut kruunaavat kässäillan. Mulla on vähän tässä kimppavirkkuussa sellainen motto, et jos minä eli tunnettu epävirkkaaja olen osannut, niin Adalminan satuun uskaltaa tarttua kaikki muutkin. Tietenkin mielelläni opastan tarvittaessa myös puodissa päiväsaikaan!

Kolmannen palan ohjetta odotellen... "Ylpeä kaunotar" ilmestyy viikon kulutta torstaiaamuna klo 8!

Kevät on täällä! Ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen ehdin töiden jälkeen arki-iltana kotiin ja näin auringon:
Nyt ei katsota likaisia ikkunoita eikä matalalta paistavan auringon kaikenpaljastavaa pölykerrosta. Iloitaan valosta!