Morjens!
Täällä Tassu pitkästä aikaa. Tulin osallistumaan Kissakuvahaasteeseen, jonka aiheena on Ammatti.
Mulla on niin kamalan monta ammattia, että välillä on pakko vaan vetää pitkäkseen ja ottaa kunnon unet että jaksaa. Noi Porukat on sitä mieltä että mä olen PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ. Aina osallitumassa kaikkeen mitä täällä tehdään. Tänään toimin Siivoustoimen Johtajana ja yksi tärkeimmistä ammateistani (hiirenmetsästyksen jälkeen) on toimia lankakaupan asiantuntijana. Mä kyllä tiedän mikä on kunnollista lankaa ja mikä ei! Viime viikollakin sain tassuihini lankaa, joka haisi ihanasti kanilta! Kuka sellaista voisi vastustaa? Tänään täällä Kyhäillään jotain muovia - ei kiinnosta (mut Susu kait kertoo siit huomenna silti). Mun ammattina on vahtia ohikulkijoita, jahdata kärpäsiä ja lintuja ja kaikkea muuta liikkuvaa sekä metsästää myyriä ja pitää huoli porukoiden liikunnasta talvisin. Lisäks mä valvon aktiivisesti kaikkien kalojen perkaamista ja toimin koemaistajana.
Mökkikauden alkamisen jälkeen mun ammatti on ollut PUNKKIMAGNEETTI. Siinä tehtävässä ei tarvii tehdä muuta ku vaan kuljeksiä mökillä muissa töissä ja niitä vaan tulee. Ei ne punkit mitenkään mua haittaa mut se on kivaa et niiden vuoksi Susullakin on oma tehtävä. Punkkisyyni:
Susu laittaa ne kakkulat päähänsä ja ottaa lähistölle punkkipihdit ja laittaa hyvät valot. Ja sitten mä vaan nautiskelen! Mua rapsutellaan leuan alta ja kaulurista ja niskasta ja korvien välistä ja poskista. Se tuntuu niin hyvältä että on ihan pakko alkaa hurjasti kerhäämään! Jospa mun tärkein ammatti sittenkin on KEHRÄÄMINEN? Välillä se rapsuttelu loppuu kun joku punkki nyhdetään pois mutta pian se taas jatkuu...Ihanaa!
Kaikesta huolimatta Susu ja Karvis ei punkeista tykkää yhtään. Parina kesänä ne on ostaneet apteekista jotain punkkimömmöä, joka ei tehoa (pitäiskö niiden ostaa sitä koirille tarkoitettua kun olen aika komean kokoinen?). Viime viikonloppuna mulla oli ekaa kertaa kaulapannassa Pet Skudo, jonka Karvis tilas jostain nettiapteekista. Mä ajattelin et se on joku tyttöjen juttu kun kerran olin mukana tyttöjen viikonloppua viettämässä... värikin oli punainen:
Onneks toi punainen puoli on turkkia vasten. Toi mötikkä pitää jotain ääntä, josta punkit ei tykkää. Mä en kyl usko koska itse en kuule mitään. Lisää vaan kamaa roikotettavaksi kaulapannassa! Siinä on jo ennestään kilikello ja tuommoinen pötkylä, jonka sisällä olevassa paperissa on mun nimi ja Susun ja Karvisen puhelinnumerot.
Susu on tässä viikolla tehnyt punkkisyynejä monta kertaa. Yhtään punkkia ei ole löytyny joten kait se ihmeaparaatti sit toimii. Toivottavasti se kuitenkin jatkaa syynejä kun se tuntuu niin kehrätyttävältä! Mitä jos tuon Skudon takia multa jää yks ammatti pois? Ei kai sillai voi tehdä?
Ainaski olis ekana täynyny pitää yyteet. Eiks ni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!